Eräässä
ministeriön johtoryhmän kokouksessa valtiovarainministeri teki yllättävän
päätöksen perustaa työryhmä pohtimaan Tullin siirtämistä kauppa- ja
teollisuusministeriön alaisuuteen ja määrätä minut ryhmän puheenjohtajaksi.
Puheenjohtajuus ei niinkään yllättänyt, mutta toimeksianto kyllä, sillä
kuuluihan Tulli valtiovarainministeriön alaisuuteen.
Vero-osaston Arvelan puuttuminen työryhmän jäsenten listalta osoitti, että hanke ei ollut kaikkein merkittävin ministeriön agendalla. Tullin pääjohtaja suhtautui hankkeeseen vakavasti mutta varauksellisesti. Aluksi hän puoliksi leikillään ehdotti lyötävän hanskat heti tiskiin ja kehotti minua kertomaan tämä Viinaselle. Työilmapiiri oli jännittynyt jokaisen aavistaessa, että työn tarkoituksena oli kaivaa hautaa Jermun uralle, jos ehdotukset toteutuisivat. Tällöin pääjohtajan virka tulisi avoimeksi eikä häntä demarina välttämättä enää valittaisi siihen. Heti alkumetreillä tuli selväksi siirtämisen mahdottomuus, sillä tullilainsäädäntö ja Tullin fiskaalinen rooli olivat voimakkaasti sidoksissa vero-osastoon ja budjettiosastoon.
Ilman vero-osaston ammattitaitoista työryhmän sihteeriä Helena Ikosta olisimme olleet pulassa. Hän sai puserrettua sekavien ja erimielisten keskustelujen jälkeen paperille hyvää perusteltua tekstiä.
Eräänä päivänä raportti oli valmis. Siinä esitettiin mahdollisuus siirtää Tulli kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen, mutta tämä edellytti myös alan vero- ja budjettiasiantuntijoiden siirtämistä sinne valtiovarainministeriöstä. Sen tiesimme kuitenkin olevan mahdoton ajatus toteuttaa.
Niinpä työryhmässä kukaan ei pannut vastaan ehdottaessani, että luovutan ilman seremonioita yksin mietinnön Viinaselle. Kävellessäni ministeriöön raportti salkussa Vanhankirkon puiston läpi mustat rautaristit torkkuivat vielä viimeisiä aamu-uniaan tietämättä, mihin mies kantoi aikaansaannoksiaan. Tein vain kävelylenkin ennen tapaamista, sanoin aamukasteessa kimaltelevalle puistolle.
Viinanen otti minut vastaan hyvällä tuulella hymyillen leveästi pöytänsä takaa. Selostettuani lyhyesti raportin päätulokset ja kehuttuani Helenaa hän naurahti lyhyesti kysymättä ja kommentoimatta mitään. Poistuttuani jo käytävälle hän huusi perääni: ”Osta kukkia Helenalle!”
Vero-osaston Arvelan puuttuminen työryhmän jäsenten listalta osoitti, että hanke ei ollut kaikkein merkittävin ministeriön agendalla. Tullin pääjohtaja suhtautui hankkeeseen vakavasti mutta varauksellisesti. Aluksi hän puoliksi leikillään ehdotti lyötävän hanskat heti tiskiin ja kehotti minua kertomaan tämä Viinaselle. Työilmapiiri oli jännittynyt jokaisen aavistaessa, että työn tarkoituksena oli kaivaa hautaa Jermun uralle, jos ehdotukset toteutuisivat. Tällöin pääjohtajan virka tulisi avoimeksi eikä häntä demarina välttämättä enää valittaisi siihen. Heti alkumetreillä tuli selväksi siirtämisen mahdottomuus, sillä tullilainsäädäntö ja Tullin fiskaalinen rooli olivat voimakkaasti sidoksissa vero-osastoon ja budjettiosastoon.
Ilman vero-osaston ammattitaitoista työryhmän sihteeriä Helena Ikosta olisimme olleet pulassa. Hän sai puserrettua sekavien ja erimielisten keskustelujen jälkeen paperille hyvää perusteltua tekstiä.
Eräänä päivänä raportti oli valmis. Siinä esitettiin mahdollisuus siirtää Tulli kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen, mutta tämä edellytti myös alan vero- ja budjettiasiantuntijoiden siirtämistä sinne valtiovarainministeriöstä. Sen tiesimme kuitenkin olevan mahdoton ajatus toteuttaa.
Niinpä työryhmässä kukaan ei pannut vastaan ehdottaessani, että luovutan ilman seremonioita yksin mietinnön Viinaselle. Kävellessäni ministeriöön raportti salkussa Vanhankirkon puiston läpi mustat rautaristit torkkuivat vielä viimeisiä aamu-uniaan tietämättä, mihin mies kantoi aikaansaannoksiaan. Tein vain kävelylenkin ennen tapaamista, sanoin aamukasteessa kimaltelevalle puistolle.
Viinanen otti minut vastaan hyvällä tuulella hymyillen leveästi pöytänsä takaa. Selostettuani lyhyesti raportin päätulokset ja kehuttuani Helenaa hän naurahti lyhyesti kysymättä ja kommentoimatta mitään. Poistuttuani jo käytävälle hän huusi perääni: ”Osta kukkia Helenalle!”
Kommentit
Lähetä kommentti