Siirry pääsisältöön

1750. Kelpaako Finnair hyvänä käytäntönä koko maalle laman voittamisesta

      Finnair koki syvän ja pitkän tappiokierteen aina 2015 puoliväliin asti, kunnes tämän vuoden kolmas kvartaali oli voitollinen ja osakkeen kurssi kääntyi selvään nousuun. Nyt yhtiö on käynnistänyt suuren rekrytointikampanjan: 100 lentäjää, 300 matkustamohenkilöä ja 50 asiakaspalveluhenkilöä (http://areena.yle.fi/1-2398731).

     Vielä 2010-luvun alussa käytiin kovia neuvotteluja henkilökunnan vähentämisestä, työehtojen heikentämisestä ja palkkojen alentamisesta. Henkilöstöjärjestöjen joutuessa taipumaan yhtiön työvoimakustannuksissa päästiin aluksi jokin verran laskevalle ja myöhemmin loivemmin nousevalle uralle. Joka tapauksessa tämä toi kilpailijoihin nähden kilpailuetua.

     Tämä ei yksin selitä yhtiön nykyistä melko hyvää tuloskuntoa.

     Saneerauksen aikana öljyn hinta on laskenut 100 dollarista barrelilta 45 dollarin. Tämä on merkittävä etu yhtiölle polttoainekustannusten muodostaessa 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, jolloin jo se toi noin 15 prosentin säästön kokonaiskustannuksiin. Suhteellista kilpailuetua tämä ei kuitenkaan tuonut, koska kilpailijat saivat saman edun.

     Viimeisen kymmenen vuoden aikana kilpailun vapauduttua halpalentoyhtiöt valtasivat myös Finavian perinteisiä reittejä Euroopassa ja kotimaassa. Halpayhtiötä oli tukemassa lähimarkkinavaltauksessa netissä avautunut lippujen huutokauppa. Tämä lisäsivät entisestään yhtiön alamäkeä.

     Henkilöstökulujen leikkaus ja öljyn halpeneminen kiristyvässä kilpailutilanteessa eivät selitä yhtiön tilan merkittävää kohentumista, vaan kyseessä on kuuluisat dynaamiset kokonaisvaikutukset.

     Saneerauksillaan yhtiö pääsi kasvun aallon sille puolelle, joka vetää ylös ja eteenpäin, ei siis etupuolelle eikä laskevalle puolelle. Tämä puolestaan perustui Helsinki-Vantaa lentokentän hyvään sijaintiin, 15 vuotta aiemmin valittuun Aasia-strategiaan ja 15 aiemmin päätettyihin investointeihin. Nämä yhteensä loivat yhtiölle kasvua ja kokonaisvaltaista elinvoimaisuutta.

     Nyt siitä toivottavasti pääsee nauttimaan myös henkilökunta ja aikoinaan työttömiksi yhtiöstä jääneet.

Kelpaako yhtiö esimerkiksi valtion taloudelle? Kyllä kelpaa, mutta hallitus syö Finnairin Helsinki-Vantaa lentokenttä- ja Aasia Strategioiden kaltaisia omia strategioitaan leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä kurjistamalla entisestään vähätuloisten asemaa.
   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *