Siirry pääsisältöön

1765. AKT asettaa vastapihdit hallituksen pakkolaille

     Ns. yhteiskuntasopimus oli jo keväällä keskustan vaaliohjelma-agendalla. Ensimmäisissä kokemattomuuden sävyttämissä vaatimuksissaan Sipilä toi vahvasti esille 100 tunnin vuosittaisen työajan lyhentämisen AKT:n jo silloin suhtautuessa yhteiskuntasopimukseen hyvin varauksellisesti.

     Nyt tilanne on kärjistynyt siihen, että EK toisti työehtoneuvottelujen kriittisessä vaiheessa TUPO:n hylkäämisensä 2017 alusta AKT: n tämän jälkeen sanoutuessa entistä jyrkemmin irti pakkolaista ja koko järjestökenttää koskevasta työehtoratkaisusta.
      Tänään Ylen aamu-tv:ssä Piirainen toisti AKT:n tähtäävän liitokohtaiseen sopimukseen 2017. Hän kertoi myös liitojen luottamusmiesten kokoontuvan 23.2. Silloin on muiden muassa agendalla järjestövoiman käyttö sovintoon pääsemiseksi.

     Tilanteen näin kehittyessä se muodostuu vaaralliseksi koko yhteiskunnalle. On vaikeaa sanoa, missä määrin AKT käyttäytymisellä on työntekijöiden pääjärjestöjen tuki tai toimiiko AKT peräti hiljaisena vastapihtinä Sipilän kiristysruuville.
      Joka tapauksessa ajautumissuunta osoittaa, että jos lähdetään Sipilän kiristyslinjalle ja Ahon mahdolliselle revanssitielle, edessä ovat arvaamattomat vedet. Ei olisi tarvittu, kuin vähän hellittää prosessikaavioiden väkäsistä, niin neuvotteluilmapiiri olisi ollut paljon parempi.

     Hallitus on kärsimässä tappion tiedotussodassa pakkolakien puolesta. Ensiksi yhä yleisempi käsitys on, että hallitus toimii vain EK:n etujen ajajana. Toiseksi yhä laajemmin tiedetään ja ymmärretään lukuisein asiantuntijoiden kanta fiskaalisen deflaation paremmuudesta pakkolakien sijasta.

     Tässä yhteydessä kannattaa muistaa myös pieni yksityiskohta: Sipilä käytti ensimmäisenä heti tuloksettoman neuvotteluhuoneen ovien avauduttua sanaa pakkolaki. Myöhemmin on väitetty aivan muuta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *