Siirry pääsisältöön

1765. AKT asettaa vastapihdit hallituksen pakkolaille

     Ns. yhteiskuntasopimus oli jo keväällä keskustan vaaliohjelma-agendalla. Ensimmäisissä kokemattomuuden sävyttämissä vaatimuksissaan Sipilä toi vahvasti esille 100 tunnin vuosittaisen työajan lyhentämisen AKT:n jo silloin suhtautuessa yhteiskuntasopimukseen hyvin varauksellisesti.

     Nyt tilanne on kärjistynyt siihen, että EK toisti työehtoneuvottelujen kriittisessä vaiheessa TUPO:n hylkäämisensä 2017 alusta AKT: n tämän jälkeen sanoutuessa entistä jyrkemmin irti pakkolaista ja koko järjestökenttää koskevasta työehtoratkaisusta.
      Tänään Ylen aamu-tv:ssä Piirainen toisti AKT:n tähtäävän liitokohtaiseen sopimukseen 2017. Hän kertoi myös liitojen luottamusmiesten kokoontuvan 23.2. Silloin on muiden muassa agendalla järjestövoiman käyttö sovintoon pääsemiseksi.

     Tilanteen näin kehittyessä se muodostuu vaaralliseksi koko yhteiskunnalle. On vaikeaa sanoa, missä määrin AKT käyttäytymisellä on työntekijöiden pääjärjestöjen tuki tai toimiiko AKT peräti hiljaisena vastapihtinä Sipilän kiristysruuville.
      Joka tapauksessa ajautumissuunta osoittaa, että jos lähdetään Sipilän kiristyslinjalle ja Ahon mahdolliselle revanssitielle, edessä ovat arvaamattomat vedet. Ei olisi tarvittu, kuin vähän hellittää prosessikaavioiden väkäsistä, niin neuvotteluilmapiiri olisi ollut paljon parempi.

     Hallitus on kärsimässä tappion tiedotussodassa pakkolakien puolesta. Ensiksi yhä yleisempi käsitys on, että hallitus toimii vain EK:n etujen ajajana. Toiseksi yhä laajemmin tiedetään ja ymmärretään lukuisein asiantuntijoiden kanta fiskaalisen deflaation paremmuudesta pakkolakien sijasta.

     Tässä yhteydessä kannattaa muistaa myös pieni yksityiskohta: Sipilä käytti ensimmäisenä heti tuloksettoman neuvotteluhuoneen ovien avauduttua sanaa pakkolaki. Myöhemmin on väitetty aivan muuta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *