Siirry pääsisältöön

1765. AKT asettaa vastapihdit hallituksen pakkolaille

     Ns. yhteiskuntasopimus oli jo keväällä keskustan vaaliohjelma-agendalla. Ensimmäisissä kokemattomuuden sävyttämissä vaatimuksissaan Sipilä toi vahvasti esille 100 tunnin vuosittaisen työajan lyhentämisen AKT:n jo silloin suhtautuessa yhteiskuntasopimukseen hyvin varauksellisesti.

     Nyt tilanne on kärjistynyt siihen, että EK toisti työehtoneuvottelujen kriittisessä vaiheessa TUPO:n hylkäämisensä 2017 alusta AKT: n tämän jälkeen sanoutuessa entistä jyrkemmin irti pakkolaista ja koko järjestökenttää koskevasta työehtoratkaisusta.
      Tänään Ylen aamu-tv:ssä Piirainen toisti AKT:n tähtäävän liitokohtaiseen sopimukseen 2017. Hän kertoi myös liitojen luottamusmiesten kokoontuvan 23.2. Silloin on muiden muassa agendalla järjestövoiman käyttö sovintoon pääsemiseksi.

     Tilanteen näin kehittyessä se muodostuu vaaralliseksi koko yhteiskunnalle. On vaikeaa sanoa, missä määrin AKT käyttäytymisellä on työntekijöiden pääjärjestöjen tuki tai toimiiko AKT peräti hiljaisena vastapihtinä Sipilän kiristysruuville.
      Joka tapauksessa ajautumissuunta osoittaa, että jos lähdetään Sipilän kiristyslinjalle ja Ahon mahdolliselle revanssitielle, edessä ovat arvaamattomat vedet. Ei olisi tarvittu, kuin vähän hellittää prosessikaavioiden väkäsistä, niin neuvotteluilmapiiri olisi ollut paljon parempi.

     Hallitus on kärsimässä tappion tiedotussodassa pakkolakien puolesta. Ensiksi yhä yleisempi käsitys on, että hallitus toimii vain EK:n etujen ajajana. Toiseksi yhä laajemmin tiedetään ja ymmärretään lukuisein asiantuntijoiden kanta fiskaalisen deflaation paremmuudesta pakkolakien sijasta.

     Tässä yhteydessä kannattaa muistaa myös pieni yksityiskohta: Sipilä käytti ensimmäisenä heti tuloksettoman neuvotteluhuoneen ovien avauduttua sanaa pakkolaki. Myöhemmin on väitetty aivan muuta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *