Siirry pääsisältöön


1761. Kokeeko suomalainen koulutus Nokia kohtalon

     Suomalainen koulutus on menestynyt hyvin PISA-tutkimuksissa. Myös koulutuksen viennistä on tullut kansainvälisesti, muiden muassa arabimaihin, kasvava hittituote.  Koulutuksen maailmankuulu laatu on perua peruskoulujärjestelmän luomisesta 1970-luvun alussa ja opettajien hyvästä ammattitaidosta, joka pohjautuu laadukkaaseen opettajakoulutukseen.

     Hallituksen kohdistaessa koulutukseen nyt useiden satojen miljoonien eurojen budjettileikkaukset, se patistaa kouluja tästä huolimatta vain parempaan laatuun. Tämä on puolestaan kansalaisiin kohdistuvaa poliittista sumutusta. Näillä toimillaan hallitus voi hyydyttää koulutuksemme Nokia kohtaloon.
      Onneksi Ylen aamu-tv:ssä esiintynyt Saku Tuomisen esittelemä Scool hanke (http://www.goodnewsfinland.fi/feature/scool-auttaa-kouluja-pysymaan-mukana-muutoksessa/) idealistisuudestaan huolimatta antaa pilkahduksen toivosta, että vielä on mahdollisuuksia koota voimia ylläpitämään suomalaista koulutuslaatua. Tuomisen mukaan hanketta tukee muiden muassa opetushallitus ja OAJ.

     Mielenkiintoisinta hankkeessa on 100 maailman kärkiluokan koulutusasiantuntijan haastattelut ja tässä yhteydessä kirjatut parhaat käytännön maailmanlaajuisesti. Haastateltavien joukkoon kuuluu noin 25 suomalaista. Viimekädessä hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda koulutuksen ja miksei myös opettajien työkalupakki.
      Hanketta on helppo aliarvioida sen vetäjien vaatimattoman kulutuksen asiantuntemuksen puutteen takia ja kokonaisnäkemyksen heikkouden vuoksi. Tähän voidaan heti kuitata, että meillä on sekä koulutuksen teorian että käytännön asianasiantuntijoita rekrytoitavana tarpeen mukaa lisää hankkeeseen, Tuomisen porukka takuulla kehittyy matkan mukana ja  jo nyt hankeen tuloksena on Ylessä mobiilisovellutus opettajille tuorein uutisten käyttämiseksi opetuksessa.

     Olkoon hankkeella kätköissään, kuinka voittoaja tavoittelevat intressit tahansa, se on loistava esimerkki, kuinka luovasti alhaalta ylöspäin lähtevä innovaatio voi suhteellisen pienillä panoksilla tuoda Nokian herruusvuosien mittaluokan hyödyt koko yhteiskunnalle .

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *