Siirry pääsisältöön

1748. Ex-Nokia-herrat Ylen yhteiskunnallisen aseman kimpussa

      Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner asetti 3.8.2015 työryhmän selvittämään ja arvioimaan kotimaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytyksiä, markkinoiden esteitä ja kilpailuasetelmia. Ryhmän puheenjohtaja toimi entinen nokilainen Anssi Vanjoki ja jäseninä entinen nokialainen Kalle Isotalo, entinen yleläinen Mikael Jungner sekä entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen. Ryhmä on saanut nyt työnsä valmiiksi.

     Myöhemmin syksyllä ministeri Berner asettaa tiedotteen 3.8.2015 mukaan parlamentaarisen työryhmän Matti Vanhasen johdolla selittämään Ylen asemaa.

     Vanjoen työryhmä esittää muiden muassa perustellusti digitaalisten sisältöjen arvoverokannan laskemista printtimedian tasolle.

     Työryhmän mukaan kilpailua lisäsi Ylen alustan vapauttaminen kansalliseksi alustaksi, joilla voisivat myös toimia yksityiset operaattorit. Päivän HS:n mukaan tämä voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin esimerkiksi Googlen ja Facebookin alkaessa hyödyntää avointa alustaa. Uusi periscopeohjelma saattaisi myös tarjota youtubea laajemman näkyvyyden itse kuvatuille esityksille. Alustan vapauttaminen voi kaiken kaikkiaan johtaa niin arvaamattomiin tilanteisiin, että siihen on suhtauduttava kriittisesti.

     Uusi Suomi verkkolehden Markku Huusko onkin  ottanut monipuolisesti kantaa Vanjoen raporttiin. http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208013-voitte-yllattya-anssi-vanjoki-co?ref=karuselli

     Kokonaisuudessa Vanjoen raportissa on kummallinen vinksahdus. Se keskittyy Ylen asemaan, jonka piti olla Matti Vanhasen johtaman parlamentaarisen työryhmän tehtävä. Yle Suomen Pankin lailla on eduskunnan laitos ja sen kehittäminen tapahtuu, kuten Berner on kaavaillut, parlamentaarisessa eikä missään ex-nokialaisten ryhmässä.

     Vanjoen raportin kaavailut Ylen palvelutuotannon siirtämiseksi yksityisten toimijoiden tehtäväksi on hämmentävää. Peräti 30 prosenttia Ylen budjetista voitaisiin ohjata ulkopuolisten palvelujen ostamiseen. Tällöin Ylestä tulisi lähinnä ostokeskus. Tämä ei sovi Ylen yhteiskunnallisen tehtävän luonteeseen. Ylen rahat ovat veronmaksajien rahoja.

     Vanjoen rapotin kajoamista Ylen asemaan voidaan verrata ministeriön asettaman insinööriryhmän selvittelyyn Suomen Pankin asemasta. Uutta tieto varmaankin tulisi, mutta se ei ole välttämättä validia.

     Poikkeaminen liikenne- ja viestintäministeriön 2.8.2014 tiedotteessa mainitusta ryhmän toimeksiannosta näyttää olevan vain yksi osa hallituksen välinpitämättömästä asioiden valmistelusta. Lausunnoille lähetetyistä pakkolakiesityksistä on jätetty pois EU- ja ILO-oikeudellisten seikkojen aiheuttamat mahdolliset ristiriidat kyseiin lakiesityksiin.

    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *