Siirry pääsisältöön


1748. Ex-Nokia-herrat Ylen yhteiskunnallisen aseman kimpussa

      Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner asetti 3.8.2015 työryhmän selvittämään ja arvioimaan kotimaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytyksiä, markkinoiden esteitä ja kilpailuasetelmia. Ryhmän puheenjohtaja toimi entinen nokilainen Anssi Vanjoki ja jäseninä entinen nokialainen Kalle Isotalo, entinen yleläinen Mikael Jungner sekä entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen. Ryhmä on saanut nyt työnsä valmiiksi.

     Myöhemmin syksyllä ministeri Berner asettaa tiedotteen 3.8.2015 mukaan parlamentaarisen työryhmän Matti Vanhasen johdolla selittämään Ylen asemaa.

     Vanjoen työryhmä esittää muiden muassa perustellusti digitaalisten sisältöjen arvoverokannan laskemista printtimedian tasolle.

     Työryhmän mukaan kilpailua lisäsi Ylen alustan vapauttaminen kansalliseksi alustaksi, joilla voisivat myös toimia yksityiset operaattorit. Päivän HS:n mukaan tämä voisi johtaa arvaamattomiin seurauksiin esimerkiksi Googlen ja Facebookin alkaessa hyödyntää avointa alustaa. Uusi periscopeohjelma saattaisi myös tarjota youtubea laajemman näkyvyyden itse kuvatuille esityksille. Alustan vapauttaminen voi kaiken kaikkiaan johtaa niin arvaamattomiin tilanteisiin, että siihen on suhtauduttava kriittisesti.

     Uusi Suomi verkkolehden Markku Huusko onkin  ottanut monipuolisesti kantaa Vanjoen raporttiin. http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208013-voitte-yllattya-anssi-vanjoki-co?ref=karuselli

     Kokonaisuudessa Vanjoen raportissa on kummallinen vinksahdus. Se keskittyy Ylen asemaan, jonka piti olla Matti Vanhasen johtaman parlamentaarisen työryhmän tehtävä. Yle Suomen Pankin lailla on eduskunnan laitos ja sen kehittäminen tapahtuu, kuten Berner on kaavaillut, parlamentaarisessa eikä missään ex-nokialaisten ryhmässä.

     Vanjoen raportin kaavailut Ylen palvelutuotannon siirtämiseksi yksityisten toimijoiden tehtäväksi on hämmentävää. Peräti 30 prosenttia Ylen budjetista voitaisiin ohjata ulkopuolisten palvelujen ostamiseen. Tällöin Ylestä tulisi lähinnä ostokeskus. Tämä ei sovi Ylen yhteiskunnallisen tehtävän luonteeseen. Ylen rahat ovat veronmaksajien rahoja.

     Vanjoen rapotin kajoamista Ylen asemaan voidaan verrata ministeriön asettaman insinööriryhmän selvittelyyn Suomen Pankin asemasta. Uutta tieto varmaankin tulisi, mutta se ei ole välttämättä validia.

     Poikkeaminen liikenne- ja viestintäministeriön 2.8.2014 tiedotteessa mainitusta ryhmän toimeksiannosta näyttää olevan vain yksi osa hallituksen välinpitämättömästä asioiden valmistelusta. Lausunnoille lähetetyistä pakkolakiesityksistä on jätetty pois EU- ja ILO-oikeudellisten seikkojen aiheuttamat mahdolliset ristiriidat kyseiin lakiesityksiin.

    

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *