Siirry pääsisältöön

1757. Ylimpien virkamiesten taso on laskenut

      Tätä ei voida panna hokeman tiliin, että ennen oli kaikki paremmin. Mutta missä ovat nyt uudet Raino Sailakset, Leuka Virtaset, Buntta Wahlroosit ja monet muut? He ovat joka olemassa tai poliittinen ohjaus on pannut heidät kuriin. Lähemmin ajateltuna heitä ei juuri ole olemassa, koska kunnon virkamiestä poliittinen suitsinta ei saa aisoihin lakien tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa valmistelussa.

     Sipilän hallitus on ollut Vanhasen ja Kataisen hallituksia aggressiivisimpi uudistuksiensa ja ns. reformiensa läpiviemisessä. Pelkkä hyökkääminen ei tietkään auta, jos ei ole kunnon taisteluun valmistelua. Tämä hallituksen lähes umpimähkäinen kiireellinen sohiminen sinne tänne ei kaipaa paljon todistelua, kun muistetaan kätilöjuttu ja lomarahahuopaaminen.

     Viimeinen ositus törmäilystä on päivän Helsingin Sanomissa, jossa ekonomistit tuomitsevat pakkolait. Parempi vaihtoehto olisi ollut työsivukustannuksia leikkaava ja arvonlisäveroa korottava fiskaalinen devalvaatio. Tämä selväpiirteisyydessään käy tavallisen kansalaisenkin järjenjuoksuun.
      Jos muiden muassa pakkolakien kysymyksessä valtiovarinministeriön virkamiehet olisivat olleet ajan tasalla ja rohkeita, he olisivat jankuttaneet hallitukselle niin kauan parhaita ratkaisuja, että ne olisivat nyt lain valmistelussa epäkelpoisten sijasta.

     On vaikeaa sanoa syytä ylimmän virkamieskunnan näkymättömyyteen ja saamattomuuteen aktiivisina neuvonantajina. Yksi syy voi olla ajan henkeen kuuluva kiivas pyrkiminen uralla eteenpäin. Siinä joutuu astumaan herrojen varpaille ja nykyherrat sietävät tätä heikosti. Eri tarvitse katsoa, kuin kolmea SSS-ministeriä. Toinen syy voi olla virkamieskunnan yli politisoituminen. Kolmas syys saattaa olla kokemuksen puute, joka yhdistettynä vahvan virkamieskulttuurin katoamiseen johtaa löperiin neuvoihin ja lainvalmisteluun.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *