Siirry pääsisältöön

1743. Yhteiskuntasopimus ei ole kaatunut

      Joku on sanonut, että taas kerran ajankohtaiset arvonimet ja kunniamerkit ovat sukua paholaisen kämmeniskuille. Myöntäjä osoittaa niillä valtaansa, mitalien saajat asetetaan niillä toistensa kanssa arvokilpailuasetelmiin ja vaille jääneille osoitetaan niillä heidän työnsä arvostuksen puutteellisuutta. Kaiken kaikkiaan mitalimenettely korostaa hallitsijan ja kansan suurta etäisyyttä ja näiden tahojen vallan käytön suurta eroa. Tähän voidaan oikeutetusti sanoa, että sanottu puppua ja kirjoittaja on vain prenikoitta vaille jäänyt kateellinen mäkättäjä.

     Sipilän ei kannata olla tuohtunut tulevista itsenäisyyspäivän arvomerkeistään. Sen sijaan hän tuohtunut, kun media on alkanut käyttää työvoimakustannusten viiden prosentin alentamiseen tähtäävistä lakimuutoksista nimitystä pakkolait. Tässä Sipilä saa katsoa itseään peilistä, sillä hän itse käytti tätä sanaa poistuessaan kokoushuoneesta, jonka neuvottelun tuloksena yhteiskuntasopimus ensimäistä kertaa kaatui.

     Vaikka AKT on jäämässä pois yhteiskuntasopimusneuvotteluista osoittaen näin tulevansa toimeen ilman uusia ystäviä ja EK provokatiivisesti ilmoitti, että tämä on viimeinen kerta mahdollisesta kolmikantasopimuksesta, niin tilanteen vakavuus on läpäissyt siinä laajuudessa koko yhteiskunnan, että jokinlainen kattava sopimus tarvitaan.

     Aikaa sopimuksen aikaan saamiseen on kevään tienoille saakka. Kun tarkastellaan tupon historiaa, ei olla vielä lähimainkaan siinä intensiivitilanteessa, jossa kelloa taakse päin kääntämällä pääsään sopimukseen. Lähes aina on menty viimeisen kuilun partaalle, ennen kuin nimet ovat papereissa. Perustus- ja kv-laillisiin ongelmiin kyllä törmätään, mutta tässä pelastusrenkaan heittää Sipilän kuuluisa iterointi. Eli vekslataan niin kauan, että lait eivät enää runtelee aiottujen lakien sisältöjä.

     Sopimuksen puolesta on paukuteltu niin monilla suilla, laajasti, monipuolisesti, pitkään ja hartaasti, että olisi ihme, jos jokinlaiseen kattavaan viiden prosentin tienoille kustannuskilpailukykyä alentavaan sopimukseen ei päästäisi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *