Siirry pääsisältöön

1760. Näkökulmien mestarit

      Näkökulman valinta vaikuttaa maagisesti kaiken informaation vastaanottamiseen. Näkökulma ei ole mielipide, sillä se syntyy usein jonkun vakaamuksen tai omaksutun käsityksen pohjalta näkökulman ollessa tietoinen valinta muiden vaihtoehtojen joukossa.

     Näkökulmien mestari Hotakainen esitti auto-onnettomuutensa seurauksissa eri näkökulmia Luonnon laki teoksessaan. Hotakainen osoitti, että näkökulmat ilman, että ne puetaan lukijoihin vetoavaan ja omassa kontekstissaan hyvin perusteluun sisältöön ja muotoon eivät ole purevia ja ilmaisuvoimaisia.
     Toinen suuri näkökulmien mestari Aki Kaurismäki kuvaa elokuvassaan Mies vailla menneisyyttä omalaatuisella intensiivisyydellään ja vähäpuheliaisuudellaan suomalaista hilpeää synkkyyttä. Vaihtoehto Kaurismäen näkökulmalle olisi ollut esimerkiksi kuvata menneisyytön mies räyhäävänä juoppona ja ralleja rallattelevana hulttiona.   

     Puhuminen on loppujen lopuksi päätösien tekemistä siitä, mitä sanoja käytetään. Siinä siirrytään nopeasti näkökulmista toisiin. Muutoin puhe on virallista pakinaan ilman sen kummempaa vastavuoroisuuden odotustakaan. Toki silloinkin järkevät perustelut auttavat sanoman läpiviemisessä.
      On hämmästyttävää, kuinka pienestä puhumisessa ja kirjoittamisessa on kiinni, kokeeko ympäristö viestin vastemielisenä, tylsistyttävänä, merkitystä vailla olevana, haastavana tai vetovoimaisena.  Kyse on siitä, että Hotakaisen kaltaiset osaavat poimia sen hetkisestä heitä kiinnostavasta ympäristöstä oikeat elementit ja muotoilla niistä ilmaisuvoimaiset tekstit.

     Toiset osaavat tehdä nopea rytmisessä puhumisessa jatkuvan näkökulman valintansa niin, että sanat menevät perille. Ne jotka pystyvät hetkessä muuttaman näkökulmaansa, jos huomaavat perille meno-ongelmia, ovat tietenkin vahvoilla, mutta samalla vaarassa pudota manipuloijien ja agitaattoreiden joukkoon.

     Tutkijoille näkökulmien vaihto on eräs avain ongelman analyysin ja ratkaisun löytämiseen.   
     
      Meneillään olevissa työvoimakustannus- ja tuottavuusloikissa on nähty hallituksen ja EK:n taholta vankkumattomia imperatiivisia kiristysluonteisia päätöksiä ilman, että niiden tueksi olisi esitetty pehmentäviä näkökulmia. Nyt juuri käytävissä budjettikeskusteluissa on jo kyllä nähtävissä näkökulmia fiskaalisen deflaation puolesta kurilinjaa vastaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *