On säästökohteita, joista ei  puhuta mitään. Yksi tällainen on satojen miljoonien eurojen tuet teollisuudelle. Olen kuullut usean yritysjohtajan sanovan, etteivät he taritse mitään valtion tukea, koska he harjoittivat kannattavaa yritystoimintaa eivätkä kaipaa siipiveikkoja toimintansa vahtimaan. Niin ikään suurin osa säätiöistä on sisään päin kääntyneitä ja tarvitsevatkin valtion apua vain oman sisäiseen toimitaan. Hyvä esimerkki tästä on urheilun kattojärjestöt ja kaiken karvaiset valtion avustamat järjestöt. Valtion avustamat käsipelin tehdyt ja moottorisahan siivittämät metsänparannustyöt on rahan haaskausta, sillä kyllä luonto on paras metsän parantaja ja kasvattaja. Olen itse kokenut tämän isäni metsässä. Soiden ennallistaminen ovat varsinainen suonsilmä, johon pula-aikana moni marjasta upposi umpisukelluksiin, niin että koko kylä osallistui kaverin etsintään.   Suo ei muuttunut pelloksi, vaikka kaveri katosi Haapajärven silmän kantamattomaan suomaisemaan. Etsittiin, mut...

     Se, että soten valinnan vapautta päästään nauttimaan Reisjärven Köyhänperällä ja Susisaaressa sekä Haapajärven Veivarinperällä,Varisperällä,Velkaperällä, Kiimakankaalla, ja Hautakankaalla ja lukemattomilla muilla perillä, on kuin utopiaa lähietäisyydeltä. Kuullessaan valinnanvapaudesta yskänkäheä Terva-Heikki Kuonanperällä kiikkutuolistaan piippunsa savurenkaiden takaa, hän tuumii: ”Täytyy tässä käväistä Jumppasen Mikon nettilaitteessa tutkailemassa, mistä sitä parasta valintaa löytyy. Kyllä sitä ainakin Lestijärvellä kuuluu olevan, jos on akkoihin uskomista. Kuljeskelihan tuo naapurin Emma viime kuussa 17 kertaa kela taksilla kaiken kokoisia valinoja ja vapauksia kokeilemassa ympärimaakuntaa.”      Onkin ilmeistä, että pääministerillä on mielessään maaseudun vuotuisen kela taksibisneksen kasvaminen nykyisestä 500 ja 1000 miljardiin euroon. Ilman tätä vanhukset, sairaat, lapset ja taajamien ulkopuolella asuvat eivät pääse nauttimaan valinnan vapaudest...