Suomen energiastrategia on lässähtänyt hallituksen työskentelyn saamattomuuden mukana. Samalla energian tuotannon ja kysynnän muutokset ovat maailmanlaajuisessa muutoksessa. Aiheesta hyviä tuoreita artikkeleja ovat mm. Talouselämän 19.12.2014 Matti Anttosen ja Valtteri Ahdin sekä päivän HS:n Vesa Ahoniemen kirjoitukset.      Johtopäätökset ovat selviä: öljyn hinta on pysyväisluonteisesti laskenut merkittävästi, uusien energialähteiden paikantamis- ja tuotantotekniikat kehittyvät vauhdilla, yhä useammalta maapallon kolkalta löytyy uusia energialähteitä, nesteytetystä maakaasusta on jatkuvaa ylitarjontaa ja sen globaali jakeluverkko on kunnossa.      Nyt Suomen energian tukijalan muodostavat ydinvoima, kivihiili, maakaasu ja öljy.   Mausteina ovat verorahoilla tuettu tuulivoima ja normiohjattu siirtyminen vähäpäästöisiin moottorien polttoainesiin. Uuden ydinvoima rakentamien tökkii rajusti Olkiluoto kolmosessa ja Pyhäjoella ...

Urpilainen kuulutti pari päivää sitten puheenjohtajien haastattelussa EU:lle teollisuuspoliittista ohjelmaa. Tämän hän varmaan itsekin tietää olevan vain kannattajilleen suunnattu mielikuva vailla mitään käytännön mahdollisuuksia. Jo sukupovi sitten on ymmärretty, kuinka ahneesti globalisaatio määrittää markkinat päivästä päivään. Tällöin ohjelmat ovat yhtä tyhjän kanssa. EU:lle on avain riittävästi tekemistä, jos se pystyy luomaan joten kuten siedettäviä edellytyksiä yritystoiminnalle. Lupa- ja sääntelyviidakko näyttää vain  tukahduttavan yritystoimintaa, esimerkiksi rikkidirektiivi. Päästökauppa on lähes täydellisesti epäonnistunut. Se on aiheuttanut vain kilpailukyvyn laskua. Riitainen ja epätasainen EU ei  saa aikaan edes raameja energiansa turvaamiseksi. Kansalliset edut jyräävät. Saksan on pakko linjata uudelleen energian turvaamisensa, sanoin Englannin ja Tanskan. Suomi on epäselvässä tilanteessa.  NL:n entiset läntiset  satelliittivaltiot roikkuvat energiassa...

Ei tarvitse kuin katsoa karttaan huomatakseen, kuinka hankala EU:n energiatilanne on. Sillä ei ole sanottavasti omia kaasuvarantoja ja raakaöljylähteet ovat myös mitättömät. Saksa on sitonut itsensä samanlaiseen tukiviidakkoon kuin Suomi. Siellä tuetun tuulienergian pää on pölkyllä, mitta on täysi. Monien maiden läpi kulkevat kaasuputket ovat aina riskialttiita, eteenkin epävakaiden maiden alueilla. Ydinvoima on vastatuulessa. Liuskekivikaasu- ja öljy sisältävät vain suuria kysymysmerkkejä. Sen tosiasian tunnustaminen, että uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuuden lisääminen eivät takaa lähimainkaan EU:n energian omavaraisuutta lähivuosikymmeninä, on realismia. Ainut mikä näyttää jäävän käteen, on ydinvoiman lisääminen. Mutta tämä on turha kortti. Voimaloiden  rakentaminen kestää niin kauan, että silloin kun voimat valmistuvat,  maailman- ja energiapoliittista tilaa ei voi tietää kukaan. Rakentamisessa on liian suuri riski jo tästä syystä. Käteen ei mitään muuta...

Mika Pantzar  eilen tv-uutisissa eilen, että Suomen talousviisaat ovat pelotelleet kansalaiset vähentämään kulutusta. Monet ovat uskoneet, eivät tuhlaa. Tänään Etla pelottelee lisää sanomalla   Suomesta katoavan kolmas osa nykyisistä työtehtävistä. Synkkyyden vastapainoksi hallitus pohtii tänään Aalto yliopistossa Suomen tulevaisuutta ja miten maa voi turvata hyvinvointipalvelut ja lisätä yrittäjyyttä. Hyviä asioita. Mutta jotenkin hallitus on nyt seisahtaneessa tilassa. Demareita vaivaa uskon puute, kuten suuruuden kokeneelle usein käy. Kokoomus näyttää valmistautuvan seuraavassa hallituksessa istumiseen. Vasemmistoliitto luo nahkaansa pyristellen eroon vanhoista sosialisoinnin leimoistaan ja änkyräkaartilaistensa maineesta. Kristilliset aistivat käyttävänsä viimeistä mandaattiaan vallan kahvassa. Vihreät eivät tiedä miten päin olisivat, piikittelevät ja sohivat sinne, mistä irtopisteitä saa. Ruotsalaiset saivat tarpeeksi turvattuaan Dragsvikin varuskunnan säilymisen. ...

Tunnetusti ruotsalaiset ovat mukavia itseensä tyytyväisiä ihmisiä. He osaavat nauttia voitoistaan. Me suomalaiset iloitsemme erityisesti ruotsalaisten löylyttämisestä, viimeksi nuorten jääkiekon MM-kisoissa Malmössä Se myös tiedetään, että naapurimme pyörittelevät mielipiteitään ennen päättämistä. Ydinvoima on tästä oiva esimerkki. Kansanäänestyksellä vuonna 1980 siitä päätettiin luopua. Sen jälkeen maan ydinvoimakanasta ei ota selkoa kukaan. Sen sijan heillä on nyt selkeä kanta Pyhäjoen ydinvoimalaan. Nej, Nej. Tämän he ovat sanoneet lausunnossaan kauppaministeriölle. Voimalla tuhoaa heidän merialuettaan ja muikkukantaa jossain Perä-Pohjolassa. Venäläinen toimittaja ja raha on heille myrkkyä. Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Ottavaisen vakuuttelut voimalan turvallisuudesta putoavat maahan kuin vesi hanhen selästä. Ilmeisesti äkisti alkanut luodetuuli on saanut vastalauseet pyrähtämään juuri nyt Suomeen. Vai   olisivatko ne koukanneet Suomen kautta Perä-Pohjolaan ...