Usein toistuva lause seimerkiksi: Lehden saatujen tietojen mukaan…  Se tarkoitta median saaneen tietonsa repäisevään uutiseen varmasta lähteestä, jonka kyseinen media luonnollisesti suojaa eikä kerro sitä julkisuuteen. Näitä syväkurkkuja tuntuu olevan enemmän julkishallinnossa kuin yksityisellä sektorilla. Viimeisimmäksi esiin noussut oli keskustan puheenjohtaja Kulmunin keissi esiintymiskoulutuksessaan. Siinä silloinen ministeri Kulmunin koulutus puheenjohtajakisaan olisi rahoitettu valtion varoilla. Jutun selvittely on vielä kesken, mutta median mukaan siinä on nousemassa esiin uusia piirteitä. On mielenkiintoista pohtia, mistä nämä syväkurkut tulevat. Se mihin he menevät, kyllä enimmäkseen tiedetään. He jäävät pyörimään hallinnon eri portailla vuosien mittaan sinne tänne joutuen lopuksi ikiliikkujiksi poliittisten suhdanteiden vauhdittamina. Niin mistä he tulevat? Käytännössä saatu tieto kertoo heidän muodostuvan niistä poliittisin perustein nimitetyistä henkilöistä, jotka eiv...

     Tänään Yle TV 1:n Aamunykkösessä käsiteltiin taas kerran poliittisia virkanimityksiä. Nyt tapetilla oli Vihreisiin kuuluvan Pimiän nimitys sisäministeriön kansliapäälliköksi. Kokoomuksen ja Demarien edustajat Aamunykkösessä hyväksyivät poliittiset virkanimitykset, kunhan pätevä valitaan. He pitivät myös luonnollisena, että korkeisiin virkoihin valitaan poliittisin perustein, koska valittu näin sopeutuu nimittävän ministerin poliittisiin linjauksiin ja parhaimmillaan on ahkerasti mukana toteuttamassa hallitusohjelman hankeen jotain osaa. Kommentoijat pitivät nimityksien avoimuuden lisäämistä keskeisenä arvona. Tähän asti näiden poliittisten Aamunykkösen henkilöiden mielipiteet tuntuivat järkeviltä.      Keskustelu jätti kuitenkin avoimeksi, voiko sitoutumaton tulla poliittisessa nimitysprosessissa valituksi. Näyttää vahvasti siltä, että ei voi. Tässä onkin poliittisten virkanimitysten suurin ongelma. Perustuslain mukaan virkamiehiä tulee kohdella tasap...

     Päivän HS:ssä (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005754740.html) oli Saska Saarikosken mainio haastattelu MIT:n professorilta  nobelistiBengt Holmströmiltä. Se sisälsi paljon työelämässä ja politiikassa varteen otettavia huomioita ja ajatuksia. Pari näkökulmaa pisti erityisesti silmään. Erityisesti opiskelussa hän korosti priorisoinnin tärkeyttä ja liiallista avoimuutta politiikassa.      Hän varoitti sinne tänne opiskelemista, jossa kaikkea on vähän, mutta ydin puuttui. Hyvä pointti.      Toinen huomion arvoinen seikka koski politiikkaa. Hän näyttää antavan tukensa vahvalle karismaattiselle johtajalle, joka toiminta tavoissaan lähentelee diktatuuria. Kuten hän itse toteaa, hän toistaa samaa, mitä presidentti Niinistön seminaarissa, liiallista avoimuutta. Esimerkkinä on esittää sote valmistelun ja antaa ymmärtää, että sen sotkut johtuvat sen saamasta kauhesta julkisuudesta.      Holmströmin teemoihin voisi argume...

     Huippu-urheiluyksikön johtajavalinta on ollut mediassa esillä kuukauden päivät.   Marko Lempinen kommentoi myös aihetta Urheilulehdessä 15.3.2018 jutullaan, jonka mukaan Mika Kojonkoski on kieltäytynyt ja vahva ehdokas Mika Lehtimäki on vetänyt paperinsa pois viime hetkellä. Viimeisimmän tiedon mukaan virkaa on hakenut Tanskan huippujen tuottaja Michael Andersen ( https://yle.fi/urheilu/3-10120581 ).      Lempinen antaa ymmärtää yleisen johtamisilmapiirin ja työilmaston huonontuneen Olympiakomiteassa ja  huippu-urheiluyksikössä, koska terveysliikuntavaikuttajien aseman on vahvistunut samalla kun huippu-urheilijaväki on kokenut menettäneensä vaikutusmahdollisuuksiaan.       Suomi on pudonnut kauaksi muiden pohjoismaiden huippu-urheilun tasosta. Jopa niin kauaksi, että on aiheellista käydä keskustelua, mistä tämä johtuu ja sen perusteella päättää huippu-urheilunasemasta yhteiskunnassa. Mihin me tarvitsemme huippu-urheilua? Voik...

     Terveydenhoito on bisnestä. Tämä tuli selväksi eilisessä Yle Fem Spotlihgtissä, etenkin Pietarsaaren kaupunginjohtajan suulla.      Ohjelmassa kuitenkin eräiden kuntien edustajat kyseenalaistivat yhtiömuodon, koska tietojen luovuttaminen yhtiön ulkopuolisten käyttöön on välttämätöntä toiminnan läpinäkyvyyden turvaamiseksi.      Kokonaisuuden kannalta on tärkeää saada tietoja, miten ja millä perusteilla eri terveysosakeyhtiöt antavat lähetteitä erikois- ja/tai vaativaan hoitoon. Yhtiöittämiseen varauksellisesti suhtautuvien mielestä on myös pystyttävä valvomaan, suosivatko lähetteiden antajat ketjuun kuuluvia yhtiöitä.      Avoimuutta edellyttää myös ennen paljon puhutun integraatio ja sen seuranta. Nyt ei kukaan puhu enää niin ennen tärkeästä integraatiosta mitään.      Osakeyhtiöittämistä kannattavat torjuvat kritiikin. Heidän mukaan avoimuus voidaan turvata sopimuksilla, yhteyd...

      Terveysreformin kannalta länsimetroskandaali oli tervetullut muistutus siitä, mitä seuraa, kun julkista toimintaa yhtiöitetään. Tietoja tippuu vain siitä määrin, kuin osakeyhtiölaki edellyttää. Ei yhtään enemmän, paitsi silloin kun menee hyvin. Tiedonkulun syviä ongelmia jo kahden yhtiön väillä kuvaa HSL Oy:n luulot, että hankkeella menee hyvin, vaikka oltiin menossa kohti fiaskoa. Etukäteismainonta oli raflaavaa ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1465876893839?ref=hs-b-paakirjoitukset-5 ).      Edellisen kanssa samalla HS:n pääkirjoitusaukeamalla oli Hanna Moilasen vieraskynäkirjoitus ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1465877057784?ref=hs-b-paakirjoitukset-7 ) yhteiskunnallisen yritysten sopivuudesta palvelutuottajaksi. Moilasen mukaan ne sopivat hyvin tähän tarkoitukseen.      Yhteiskunnallinen yritys näyttäisi siis ratkaisevan sote-yhtiöiden avoimuusongelmat. Ikävä kyllä näin ei ole, sillä lainsäädäntö ei tu...

Claes Andersson totetsi Teeman Suomi-kulttuuriohjelmassa, että proosa on joskus paljon parempi kuvaamaan todellisuutta kuin faktat. Se tarjoaa rikkaamat ja monipuolisemmat välineet eri vivahteiden esiin nostamiseen kuin tylyt tiedot Tämä tuli mieleeni lukeissani venälaisen modernin klassikon Sergei Dovlatovin romaania Matkalaukku. Erässä kohdassa hän kertoo, kuinka rehellisiä kaksi suomalaista kreppisukkien trokaria ovat. Heidän muovikassissaan oleva 740 sukkiparia  ei kannata laskea. Dovlatov seurueineen nauraa naisille ja sanoo rehellisysden olevan kehtysmaan merkki. Näin ei tietenkään ole, mutta se sai miettimään, onko meillä suomalaisilla oikea kuva maastamme ja meistä itsestämme ulkomaalaisten silmin. Ilmeisesti emme ymmärrä, kunka pieni maa Suomi on ja kuinka vähän muut maaat ja niiden ihmiset tietävät Suomesta ja kuinka vähän ne välittävät, mitä teemme ja miten toimimme. Tyly torjujta YK:n turvallisuusneuvoton jäseneksi on vielä monen mielessa maamme vaikutusva...

On käytetty kaksi merkittävää ja lyhyttä puheenvuoroa vajeen täyttämisestä. Entisten kolmen pääministerin eduskunnan valionkunnan kuulemistilaisuuden jälkeen Esko Aho sanoi lyhyesti, että Suomen on uudistettava teollisuutensa rakenne ja hyödynnettävä laajamittaisesti ict:tä. Himasen   sanomassa oli myös itc: n   hyväksikäyttö ja sen   lisäksi asenneilmaston muuttaminen myötämieliseksi ja innostavaksi. Näitä ei voida kiistää, mutta ne ovat sekä hitaita että vaikeita keinoja. Nopein keino on enemmän tai vähemmän sattuman varassa: suhdanteiden muuttuminen Suomelle myönteiseksi. Jos näin kävisi nopeasti,   siitä tulisi eräänlainen   koko kansakunnnan leikinjohtaja, joka ajan mittaan kyllästyisi höpöttämiseen. Ict:n soveltamisessa julkishallintoon kokoomus on sotkenut sen pasmat päästämällä yksityisfirmat temmeltämään markkinoilla vailla mitään valtion   kokonaisjohtamista. Sille vahingolle ei voi enää mitään muuta kuin rautainen keskittäminen,...