Runsaasti kokemusta omaava ja monissa juridisten ongelmien ratkaisujen sopassa marinoitu juristi Kaarlo Tuori on liputtanut HS:ssä perustuslakituomioistuimen perustamisen puolesta. Ilmeisesti hänen kantaansa yhtenä tekijänä on vaikuttanut nykyisen perustuslakivaliokunnan sähläily ns. käännytyslaissa. Ollessani oikeusministeriössä perustuslakivalionkunnan olemassaoloa perusteltiin sen hallintoteknisen tehokkuuden  ansioilla. Onhan perustuslakivaliokunta osa eduskuntaa ja aina valmis kuin koulupoika ripeästi toimimaan perustuslaillisissa ongelmatilanteissa.   Tähän voidaan todeta, ettei tehokas hallintoekonomia saa ajaa ohi pätevän perustuslain tulkinnan. Kuten Tuori osoittaa nyt perustuslakivaliokunnan työhön on vaivihkaa hiipinyt kasvava poliittinen juonne, joka etenkin nyt kokoomuksen haallisessa itselleen kaikkien merkittävien valiokukuntien puheenjohtajuudet, on noussut räikeästi esille valiokuntatyössä. Nyt tämä koske etenkin perustuslakivaliokunnan työtä. Pikkupaholaine...

Aamun jälkiviisaissa sen vakio jäsen päästi melkoisen möläytyksen koronan liikkumisrajoituksista. Ennen sen paljastamista on syytä syynätä pikkuriikkisesti rajoitusten antamisen taustoja. Torstain eduskunnan kyselytunnilla Kokoomus oli jo sapelit pystyssä vastustamassa rajoituksia jankuttaen, että ensin pitää käyttää kaikki muut keinot sekä metelöiden, miten rajojen annettiin vuotaa ja ne vuotavat edelleen. Ne eivät enää vuoda ja noin kaksi prosenttia koronasta tuli rajaylitysten mukaansa Tämä jankutus näyttää olevan puolueessa yhtä lujassa luin loka tien pinnassa. Niin tämä möläytys. Porukan naistoimittaja paheksui, että hallituksen koronan valvontatoimilla voidaan rikkoa kodin parivuoteen rauhaa. No olkoot tämä vain aivopieru. Paljon vakavammalta näyttää se, miten mätämediassa rajoituksien seurauksista poimitaan rellestelemään julkisuuteen paikkansapitämättömiä yksityiskohtia, kuten Alkon kiinni pysyminen. Saa käydä Alkossa, vaikka joka päivä. Kaiken kaikkeaan rajoitusten käsit...

     Mikä jaossa on selvää, siihen ei kannatta puuttua. Se on uutta, että Niinistö pyrkii kohteliaasti hallituksen avuksi koronaepidemian hoidossa.      Pragmaatikon näkökulmasta, jos presidentillä olisi valtaa globaalitekijöistä alkunsa saaneisiin sisäisiin ongelmiin, hänellä pitäisi olla päätösvaltaa hallituksen vallassa oleviin näiden ongelmien ratkaisemiseen tarkoitettuihin resursseihin tai hänellä pitäisi olla hallussaan omat resurssinsa näihin taikka hän voisi suoraan määrätä hallitgusta toimimaan ongelman ratkaisemiseksi. Kun mitkään näistä vaihtoehdoista eivät tule kysymykseen, hänelle jää vain  arvojohtamisen keinot Tilanne on tietenkin eri, jos laissa toisin määrätään.

     Unkarin pääministeri Orban on tunnetusti moittinut näyttävästi Suomen perustuslakivaliokunnan itseriittoisuutta. Hän on myös ankarasti huomauttanut maatamme perustuslakituomioistuimen puuttumisesta ja samalla näin löytänyt murtumia Suomen oikeusvaltioperiaatteista.      Ojala-Niemelän linjaus on, että Haavisto-asian käsittelyyn   perustuslakivaliokunnassa voivat osallistua kansanedustajat, jotka ovat   muistutuksen tehneet ja ovat samalla perustuslakivaliokunnan jäseniä. Tämä ilmeisesti tarkoittaa, että voi tulla tilanteita, joissa perustuslakikäsittelyssä ei ole muita kuin muistutuksen tehneet kansaedustajat. Tämä puolestaan näyttää ulospäin kummalliselta ja Orbanin mielestä korruptiolta. Orbanin populistipuolue Fidesz saisi näin ilmaisia sytykkeitä.      Suomi on kuuluisa infrastruktuurinsa toimivuudesta ja tehokkuudesta.  Onkohan tässä yksi sulka lisää maineeseen, kun voi toimia "tuomarina" omassa asiassaan?  ...

     Lainaan tähän aluksi uudestaan entisen OM:n työparini, nykyisen EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtaja   Tiina Astolan sanoja: hallituksemme juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena.   Astolan kommentista   tärkeä ottaa opiksi, koska Sipilän hallituksella oli taipumus harvesterilla kaataa lakiviidakkoa, jolloin   lopputuloksena   oli vain taksilain kaltaisia ryteikköjä.      Lainsäädännön tason parantamisessa ei ole yhtä temppua. Kurssit eivät auta.   Parantaminen kaipaa uudistuksia koko valtioneuvoston tasolla. Tavoitteeksi on asetettava arkkitehtuuri, jossa koko valtioneuvoston juristikapasiteetti on nykyistä keskitetymmin koko hallituksen käytössä ja jossa on menettelyt ja prosess...

     Kymmeniä keroja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän mollaa meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta.      Kritiikkiin vastaaminen on ollut laimeaa toisin kuin Suomen Akatemian toimiminen opetusministerin ohjauksessa, mihin kansleri Raivio vastasi HS:ssa osuvasti, että akatemia terminä on Suomelta huonosti valittu, koska kyse valtion laitoksesta. Sen sijaan perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.      Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintotek...

     Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon ja THL:n ylijohtaja Marina Erholan mukaan perustuslain tulkintaa ei pitäisi irrottaa sen poliittisesta, moraalisesta ja taloudellisesta ympäristöstä ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006032771.html ). Tämä heidän vieraskynä kirjoituksensa HS:ssä sattui heidän uskottavuutensa kannalta huonoon aikaan, koska samana päivänä HS:ssä oli uutinen, jonka mukaan hallitus oli hiljattain esittänyt uudessa laissa Kelalle oikeutta jokaisen toimentuloa saavan tilitietojen katsomiseen.      Hallitus oli liittänyt tämän uuden lakiesityksensä EU:n rahanpesua koskevan direktiivin uudistamisen yhteyteen, vaikkei toimeentulotuki mitenkään liity ko EU-direktiiviin (HS). Perustuslakivaliokunta oli kuitenkin edellyttänyt, että kaikki Kelan oikeuksia koskevat kohdat on poistettava hallituksen esityksestä ( https://www.hs.fi/talous/art-2000006032271.html ).      Käytännössä Kelalisäyksen oli tehnyt valtiovarainm...

     Sipilä teki tietämättään, tahtomattaan ja kenenkään pyytämättä suurtyön johtamisen kehittämisen historiassa. Tämä siksi, että kauan on kaivattu konkreettista esimerkkiä, kuinka julkisen hallinnon johtaminen poikkeaa yritysjohtamisesta.      Nyt se tuli korkojen kanssa ja naistenpäivän kunniaksi todistetuksi. Sipilä on sujuvin sanakäänteinen kertonut useaan otteeseen, kuinka hän asettaa vision ja tähän perustuen suunnittelee alatavoitteet ja kärkihankkeet   sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.      Tämä jälkeen johtaminen toimisi kuin suuri mekanismi, johon kuuluvat tiukat keskustelut alaisten kanssa ja tölväisyt leikkausten kohteiksi joutuneille sekä päämiehen sellainen tyylitön kohtelu, että se mahdollisimman hyvin hyödyntäisi pääministerin uraa ja hänen tavoitteiden saavuttamista.      Kun jatkuva hoputtamien ei enää tepsinyt, aloitettiin toistuva kiristäminen maan hallituksen kaatamisella muutaman euron täh...

     Sisällissodat ovat julmimpia sotia. Niissä hirmuteot eivät useinkaan rajoitu itse sotatapahtumiin, vaan myös jälkirangaistuksiin, kuten sortoon ja vainoamiseen. Sisällissotamme alkoi Pohjanmaan venäläisvaruskuntien aseistariisunnalla, mihin Mannerheimilla ei ollut sen alkaessa valtuuksia, heti myöhemmin kyllä oli. Julmuuksien tekeminen jatkui, vaikka sota oli tosiasiallisesti päättynyt keväällä 1918 punaisten tappioksi. Suomen marsalkan hiljaisella suostumuksella vankeja teloitettiin ja näännytettiin nälkään. Tämän seurauksena noin 10000 ihmistä kuoli.      Kansan kahtiajako näkyi vielä 1940-luvulla pieninä joka päivän oireiluna, kuten vähäisinä ilkeilynä ja tiettyjen sukukuntien kartteluna keskenään tai toisen sukukunnan kanssa.  Kerran kun oli saanut vähän paremmat ulkotamineet isoisäni hautajaisiin, eräs punikin poika tyrkkäsi minut vesiojaan. Tinkaamisen jälkeen hän sanoi syyksi, että minä näytin herrapojalta, mitä en todellakaan ollut. Sovim...

   Helmikuun  8. päivä  2018 A-talkissa oli pääsoin asiallinen keskustelu tiedustelulakien tarpeesta ja niiden tämän hetkisestä valmisteluvaiheesta sekä käyttökonseptista. (https://www.facebook.com/astudio.yle/?hc_ref=ARRuCODVbo4tp_5NEQSHRxo6uXypdrlrX5_myfmH3oo2hKWj9mTfx2-KhGV3lqKLzPw). Kokoomuksen Häkkänen ja Supon Pelttari painottivat lakien kiireellisyyttä demarien toppuutellessa nykyistä valmisteluvauhtia verukkeena huolellinen valmistelu, minkä Häkkänen otti kyllä moneen kertaan esille.      Keskeiseksi peloksi nousi massavalvonnan uhka orwellilaiseen tapaan, jolloin tavallinen kansalainen voi juotua valvonnan kohteeksi massiivisesti. Supon Pelttari painotti valvonnan kohdentamista ennalta sovituin kriteerein, jolloin massa valvontaa ei tarvita, jolloin jo tämä takaa peruslain tarkoittaman yksityisyyden suojan. Demarien Kiurun tivatessa kriteereitä, joilla saattaa joutua kohdennetun valvonnan uhriksi. Pelttari luetteli esimerkkeinä tarkkailul...

Presidentti Niinistö ei halunnut esiintyä samassa tiedotustilaisuudessa, jossa pääministeri Sipilä kertoi, miten PS:n jakaannuttua hallitus jatkaa työtään. Siihen oli syynsä.      Ensiksi jonkin verran oli kummallista Sipilän kertoessa u-käännöksessään saaneestaan faksista, jossa 19 PS:n   entistä   kansanedustajaa vakuutti seisovansa Uuden Vaihtoehdon takana. Sen verran valtiosääntöjä koettelevista asioista oli kuitenkin kyse, että luulisi Sipilän ottaneen mukaansa täysistunnon pöytäkirjan uuden eduskuntaryhmän perustamisesta eikä pelkää faksisivua.      Toiseksi kun 19 kansaedustajien ryhmä vailla kuntatason järjestäytymistä ja puoluekoneistoa, saa hallitukseen yhtä monta ministeriä kuin 37 edustajan Kokoomus, sille täytyy olla jokin syynsä. Nämä syyt eivät ole kaikilta osin tiedossa, läpinäkyvyys puuttuu. Tässähän rikotaan hallituksen muodostamisen demokraattista paikan jakotapaa ministereiden määrästä. Asian kummallisuutta lisää tuoreimman g...

     Perustuslakituomioistuimen tarpeellisuudesta on puhuttu vuosikymmeniä. Jokin yksittäinen korkean profiilin poliittishallinollinen tapahtuma on aina nostattanut sen päivän keskusteluun. Jotkut kansanedustajat ja jopa ministerit ovat puuskittain puoltaneet sen perustamista.      Kritiikki on etupäässä kohdistunut sen kaksoisluoteeseen, jossa sen kansanedustajajäsenet ottavat kantaa, ovatko ylimmät päättäjät noudattaneet perustuslakia. Kiistämättä he joutuvat tulkitsemaan lakia jossain määrin esteellisinä omissa asioissaan, mutta he perustelevat esteettömyyttään korostamalla toimivansa kuin tuomioistuin. Toinen julkilausumaton peruste on, että hallinto ja päätöksenteko sujuvoituvat, kun on omasta takaa tuomioistuin. Tämä pitää paikkansa, sillä evidenssiä löytyy sieltä sun täältä.      Meneillään olevaa hallituksen uusmuotoilua, oikeuskanslerin viran täyttämisen viivittelyä ja valiokunnan varajäsen vaihtamista sekä soten per...

     Axl Smithin tapauksessa ja Meilahden pyöräsurmassa 2015 oikeus lievensi asianosaisten tuomiota julkisuuden aiheuttaman kohun takia. Eli tuomioistuimen mukaan asianomaiset joutuvat kärsimään ylimääräistä heille epämiellyttävän uutisoinnin takia siinä määrin, että he saivat lievemmän tuomion mitä muutoin olisivat saaneet   (http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109296.html).      Tuomion lieventäminen aiheutetun julkisuden takia on kestämätön.      Ensiksi sen hyötyjä ja vahinkoja on vaikea arvioida. Tavallinen tavis kärsii yhtä paljon epämiellyttävästä huomiosta kuin julkkiskin.      Toiseksi julkkis on tottunut ja jopa hakeutuu kaikenlaisen julkisuuteen. Niinpä häneltä odotetaan tästä syystä suurempaa kova ahkaisuutta julkisuutta kohtaan kuin normi kaduntallaajalta.      Kolamanneksi työpaikka voi mennä keneltä tahansa rikokseen syyllistyneeltä ja tuomion saaneelta, ei ainoast...

      Nyt käydyssä keskustelussa kyse ei ole lainvalmistelun tasosta eikä perustuslaista, vaan sitä miksi perustuslailliset näkökulmat ovat juuri ny nousseet puheenaiheiksi hallituksen reformipolitiikassa. Keskustelu on seurausta Sipilän hallitukseen tuomasta työskentelytavasta. Sitä leimaavat kiireellisyys, jolloin hallitukselta jää vähemmälle huomiolle lainsäädännön rajoitukset ja rajoitusten muuttamisen vaatimat täsmälliset prosessit.      Kyse on myös osin tietämättömyydeltä. Maalaisjärjenkin olisi pitänyt havaita sakkojen korottamisen budjetin tilkkeiksi olevan kestämätön peruste. Sipilä ei ole myöskään sisäistänyt, että ”kokeile ja muuta periaate” ei sovi yhteiskunnallisten uudistusten läpivientiin. Se johtaa perustuslakitörmäyksiin ja hallitustyön uskottavuuden heikkenemiseen. Tämä puolestaan saattaa johtaa pikaistuksiin ja ärsyyntyminen ja lopuksi uudistusten runttaaminen tavalla tai toisella läpi (http://www.hs.fi/kotimaa/art...

     Ministeri Rehn kummasteli 15.1 Hs.fi-lausunnossaan oikeustieteilijöiden tiukalle vedettyä perustuslain tulkintaa.      ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” ( http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528 )       Rehnin lainsäädännön vähättelyä ilmentävää lausuntoa vahvista oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan eilinen toteamus Ylen tv-uutisissa. Tiina Astoa on nimitetty EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi. Astola sanoa suoraan, että hallituksen juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmist...

     Ministeri Huovinen kertoi viikon vaihteessa televisiossa tyytyväisenä uudesta soten linjauksesta. Siinä tuottajavastuu annetaan 19 kuntayhtymälle. Tämä sinänsä voi olla hyvä ratkaisu, mutta niin paljon jää asioita auki, että hirvittää. Se on vasta aikomus lähteä kotilaiturilta lohta pyytämään.      Päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa oli oiva kuvaus soten kompuroinnista. Tänään akatemiaprofessori Kaarlo Tuori piti varmana, että edessä on perustuslaillisia ongelmia kuntien rahoituksen ja tehtävien järjestelyissä.      Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi televisiossa edelleen tänään, että sotealue ei tarvitsee vaaleja ja että rahoitus voidaan hoitaa alueen   kuntien osuuden suhteissa. Ei voida. Perustuslaki tulee vastaan.      Nyt on tultu pisteeseen, jossa julkisuuteen on esitettävä suunnitelmia arvioitavaksi, miten soten yksityiskohdat aiotaan toteuttaa. Muuten menee luott...

Laitteen hyödyt ovat kiistattomia vakuutuksien ja katsastuksien tarkkailussa sekä autovarkauksien selvittämisessä, mutta se loukkaa yksityisyyttä. Ihmisillä on Suomen perustuslain mukaan vapaus liikkua ilman tallentuvaa tarkkailua. Kyse on eri asiasta kuin valvontakameroiden käytöstä riskipaikoilla. Rekisterikilpien seurannassa kuka, missä ja milloin tahansa voi joutua tunnistettavaksi, yksin tai kumppanissa kanssa. Poliisi luonnollisesti kieltää tämän sanomalla, että laite valvoo vain sitä, mitä julkisuudessa on tuotu esiin. Näin tehdessään poliisi on varmaankin rehellinen, mutta tilaisiuus tekee varkaan. Myllylän tietojen luvaton kurkinta on monien muistissa. Laajemmin kyse on siitä, kuinka pitkälle poliisi hivuttamalla menee lisääntyvässä digitalisessa valvonnassa. Kansanedustajissa oma poliisiryhmänsä. Puhelintietojen käyttö on ja sormenjälkitiedot passissa ovat rutiinia. Poliisin omat tietorekisterit ja niiden ristiin ajot muiden viranomaisrekisterien kanssa tarjoavat valtavia mah...

Helsingin hovioikeuden mukaan nelikuukautisen pojan ympärileikkauksessa ei rikottu lakia. Leikkaus ei ollut lapsen edun vastainen ja se kuului isän uskonnollisen yhteisön tapoihin. Korkein oikeus on puolestaan linjannut, että uskonnollisista syistä ja lääketieteellisesti asianmukaisesti tehty ympärileikkaus ei ole rikos. Maallikon mielestä kaiken lainen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumien on vahingollista  ja  rangaistava. Suomen lainsäätäjäkin on tämä ottanut huomioon kieltämällä fyysiset ja henkisesti ahdistavat kurinpitotoimenpiteet. Koskemattomuus on otettu huomion myös perustuslain  7§:, jossa todetaan: ” Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua”. Herää kysymys, eikä peruslain kielto päde yksiselitteisesti vauvojen ympärileikkauksiin. Miksi kiellon yli kävelevät uskonnollisten menojen vaatimukset. Tyttölasten ympärileikkaukset ovat tietenkin rikoksia. Ne on erittäin vastemielisisä.  Niiden kohteeksi joutuu tuhansia tyttöjä Afrikan maissa...

Viime vuosina on moneen kertaan ollut julkisuudesa esillä perustuslakivaliokunnan asema ja vaadittu peruslakituomioistuinta sen tilalle. On mielipiteitä vastaan ja puolesta. Nyt keskutelu on pulpahtanut esille työeläkeyhtiöiden asemasta perustuslain vaatimusten näkökulmasta. Viimeksi asiasta ovat kirjoittaneet muiden muassa   tänään HS:ssä entinen sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusasioista vastaava ylijohtaja Jarmo Pukkila ja sosiaalivakuutuspolitiikan dosentti Olli Pusa. Molempien kirjoittajien mielestä vakuutusyhtöiden asemasta tarvitasiin remontti tai ainakin selvitys siitä, onko nykyjärjestelmä perustuslain muakinen. Perustuslakivaliokunnan mielestä näin ei ole, vaikka sen kuultavina käyneet asiantuntijat ovat erimieltä, esimerkiksi akatemiaprofessori Kaarlo Tuori. Suomen kaltainen järjestelmä, jossa kansanedustajista kostuva ja eduskunnassa työskentelvä perustuslakivaliokunta toimii perustuslakituomioistumena on poliittisena lainkäyttöelimena kätevä ja hal...

Hallituksen rakennepaketin ja budjettileikkauksien jälkeen kuntien veroäyrien erot ovat jopa viisi prosenttiyksikköä. Eilisessä A-studiossa pääministeri kertoi, että keväällä leikkauksia tehdään lisää, jolloin veroäyrierot tulevat vieläkin suuremmiksi. Suomessa on 320 kuntaa, joista 50 on kieltäytynyt kuuntaliitoksista. Kuntauudistus polkee paikoillaan. Kunnat tekevät itsenäisesti päätökset muiden muassa vanhushoidon tasosta. Käytännössä kuntia ei valvo kukaan. Tässä kohtaa pitäisi hälyytyskellojen soida. Suomen perustulain 6§:ssä todetaan, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella ja 9§:ssä taas todetaan, että   jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Nyt kun ryhmäkanneta valtiota vastaan ei voi tässä tapau...