Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella oikeuslaitos merkityt tekstit.


2009. Onko oikeusministeriö oikea taho kouluttamaan tuomareita

     Koulutus oli suuri mahdollisuus sekä operatiiviselle että strategisen johtamiselle, koska koulutuksella annetut opit ohjasivat kenttähenkilöstön päivittäistyötä. Tätä oikeusministeriön pitäisi miettiä, kun se pohtii tuomareiden kouluttamista. Vai oliko niin, että ministeriö oli jäävi kouluttaman tuomareita? Mielenkiintoinen oli myös havainto ministeriöiden ylimmän johdon ja osastojen johdon tulostavoitteiden asettamisessa tapahtuneessa kehityksessä.     Aiemmin ministeriöiden ylimmän johdon tavoitteet syntyivät poimimalla osastojen keskeiset tavoitteet yhteen. Nyt oli kuitenkin vahvoja näyttöjä, että ylin johto asetti strategioita ja tulostavoitteita, jotka ohjasivat osastojen toimintaa ja koko hallinnonalan toimintaa. Eli oli olemassa strategioita, jotka eivät noudattaneet osasto- ja sektorijakoa.      Tämä lisäsi tarvetta uudistaa ministeriöiden sisäisiä toiminta- ja johtamismalleja. Nyt oltiin jotenkin hämillään näissä kys...

1965. Helsingin hovioikeuden sopimaton kielenkäyttö syytettyjä ja puolustusta kohtaan

     Helsingin hovioikeuden eräiden henkilöiden sopimaton kielenkäyttö puolustusta kohtaan ja seksuaalinen häirintä ovat nyt hovioikeuden itsensä tutkittavana. Jo10.8.2013 HS:n pääkirjoitussivulla epäiltiin, onko tämän kaltainen tapahtuma sattunut ensimmäisen kertaa ja ,onko sisäisen tutkimuksen riittävä. On mahdollista, että epäasiallista käyttäytymistä on jatkunut jo pitkään, kuten erään käräjäoikeiden tapahtumat osittavat.      On mahdollista, että Helsingin epäillyssä taataa olla  perää, mutta tutkinta saattaa ontua, sillä oikeushallinnolta puuttuu elin, joka selvittäisi tällaisia tapauksia. Tapaus ei ole ainutlaatuinen tuomioistuimissa. Viimeksi länsisuomalaisessa käräjäoikeudessa. Vaikka nyt eletään niukkuuden keskellä ja kaiken laisten virastojen perustaminen on vastatuulessa, tulevassa kehysriihessä olisi linjattava tuomioistuinviraston perustamisen mahdollisuutta. (http://yle.fi/uutiset/tuorei...

1860. Oikeuslaitokseen tehoa

     Taannoin KKO:n presidentti Pauliine Koskelo käytti järkevän puheenvuoron oikeuslaitoksen kehittämisestä. Tolkuttomien määrärahaleikkauksien sijasta tulee käyttää muita toimenpiteitä.      Hän esitti käräjäoikeuden roolin muuttamista paikaksi, johon koko näyttö kerätään ja taltioiden ja jossa ensisijaisesti jutut ratkaistaan. Hoviin pääsi vain muutoksenhakuluvalla. KKO olisi ennakkotapauksia varten. Hän esitti myös erityistuomioistuimien lakkauttamista. Kaikkia rattijuoppotapauksia ei tarvitse käsitellä raastuvanoikeudessa. Ict pitää saada toimimaan.      Hiljattain Vantaan kaupungin sovittelijat ovat esittäneet riita-, kunnianloukkaus- ja eräiden rikosasioiden siirtämistä sovittelijoille. Kokemukset ovat hyviä.      Koskelon väläyttämiä uudistukia on esitetty aiemminkin useasti. Viimeisin vakava yritys tehtiin 1990-luvulla entisen valtakunnansyytäjän Matti Kuusimäen ...

1231. Kun vääryydet ja kaunat jatkuvat

Jos meille ei olisi menneisyyden painolasteja, elämämme olisi parempaa. Hyvä elämähän on sellaista, että  meillä on loputon uteliaisuus ja mielenkiinto elämää kohtaan. Yksilötasolla traumat voivat jatkua arkitasolla konkreettisesti koko elinajan. Sen sijaan valtio voi unohtaa epäkohdat jatkaa omatunto puhtaana eteenpäin. Tämä johtuu vähän ironisoiden sanottuna siitä, että valtioiden omatunnot säilyvät putaana, koska ne eivät käytä omatuntojaan. Vääryyshistoria on hyviä esimerkkejä puollollaan, kuka muistaa Belgian Kongon 1800-luvulta. Venäjällä maaorjuus lakkautettiin 1800-luvun puolivälissä. Se oli alusta alkaen institutionaalista, valtion harjoittamaa. Se oli myös raakaa käytännön tasolla kartanoiden ja niiden tilanhoitajien harjoittamina. Siellä orjuus muuttui vain toisen laiseksi Neuvostoliiton polttavissa helmoissa. Nyt Yhdysvaltoin Fergusonissa pulpahtavat pintaan maan vääryyshistorian haamuja. Helsingin yliopiston lehtori Outi Hakolan mukaan he...

484. Oikeuslaitoksen modernisointia

Helsingin Sanomien mielipidesivulla 7.12.2013 VM Kimmo Saarikko kritisoi Suomen oikeuslaitosta. Hän vaati sen modernisointia ja käsittelyaikojen nopeuttamista. Suomalainen oikeuslaitos on saanut vuosi vuodelta monin kertaisen määrään huomautuksia pitkistä käsittelyajoista ihmisoikeustuomioistuimelta verrattuna muihin pohjoismaihin. Taannoin professori Terttu Utriainen esitti yleiseurooppalaisena näkemyksensä eristyislinjojen tai osastojen perustamista tietyntyyppisten juttujen käsittelyyn. Myös hallitusohjelmassa on luvattu nopeuttaa lupien saamista. Suomen kokoisessa maassa   erityistuomioistuinten perustaminen ei ehkä ole tarkoituksenmukaista vähäisten juttumäärien takia. Tosi asia kuitenkin on , että tietynlaisissa jutuissa käsittely saattaa venyä uuseiksi   vuosiksi. Tämänkaltaisissa jutuissa täytyy joko oikeusprosessia uudistaa tai tuomioistuinten sisäiset työprossesit rationalisoida, kuten Saarikko esitti. Suomen erityispiire verrattuna moniin länsimaih...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *