Siirry pääsisältöön


1860. Oikeuslaitokseen tehoa


     Taannoin KKO:n presidentti Pauliine Koskelo käytti järkevän puheenvuoron oikeuslaitoksen kehittämisestä. Tolkuttomien määrärahaleikkauksien sijasta tulee käyttää muita toimenpiteitä.



     Hän esitti käräjäoikeuden roolin muuttamista paikaksi, johon koko näyttö kerätään ja taltioiden ja jossa ensisijaisesti jutut ratkaistaan. Hoviin pääsi vain muutoksenhakuluvalla. KKO olisi ennakkotapauksia varten. Hän esitti myös erityistuomioistuimien lakkauttamista. Kaikkia rattijuoppotapauksia ei tarvitse käsitellä raastuvanoikeudessa. Ict pitää saada toimimaan.



     Hiljattain Vantaan kaupungin sovittelijat ovat esittäneet riita-, kunnianloukkaus- ja eräiden rikosasioiden siirtämistä sovittelijoille. Kokemukset ovat hyviä.



     Koskelon väläyttämiä uudistukia on esitetty aiemminkin useasti. Viimeisin vakava yritys tehtiin 1990-luvulla entisen valtakunnansyytäjän Matti Kuusimäen johdolla. Hanke kaatui lähinnä sisäiseen ja ulkopuolisten intressiryhmien vastustukseen.



     Koskelon uudistuksilla asianajopalkkiot pienensivät valitusten vähentyessä ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lukuisat nöyryyttävät huomautukset pitkistä käsittelyajoista vähenisivät.



     Ei ole kummallista, mutta erittäin ikävää, että juuri niitä hallituksen vaatimia rakenteellisia uudistuksia, joissa prosessit yksinkertaistetaan, laatu paranee ja kustannuksia säästetään merkittävästi, ei saada vietyä läpi.



     Syy tähän on ollut toimeksiantajan heikko sitoutuminen ja vaikutusvaltaisten ryhmien vastustus. Muutoksien suunnittelijat ovat kyllä olleet erittäin motivoituneita.



     Jos näitä muutoksia ei saada, oikeuslaitosta saatetaan alkaa pitämään malliesimerkkinä muuttumattomuudesta.

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *