Siirry pääsisältöön


1851. Sijoittajilta puuttuu osaamista investoida huippumaahan


     Eilisessä Ylen a-studiossa (http://areena.yle.fi/1-3073424) väiteltiin taas kerran, miksi Suomen vienti ei vedä ja kuka sen Suomen vetämään saamisen pitää maksaa.

    Ohjelmassa PAM:n luottamusmies Anne Nyman ihmetteli, miten hän vois osallistua Sipilän perää kuuluttamiin yhteisiin taloisiin 1600 eron bruttokuukausipalkalla. Luonnontieteelisellä varmuudella kansanedustaja Antti Häkkänen toisti lorun palkkojen alentamisen vaikutuksesta vientituotteiden hintojen alenemiseen ja tämän tuomaan viennin elpymiseen.

     Venäjäyrittäjä Esa Mäkinen tätä vähän ihmetteli todetessaan palkkojen osuuden olevan hänen vientituotteistaan olevan vain 16 prosenttia.  Sitä tosiasiaa, että Suomen palkat ovat taantuneet kuusi vuotta perä jälkeen kolmen prosentin vuosivauhtia alaspäin verrokkimaihin nähden eikä vienti vieläkään vedä, kokoomuksen Häkkänen ei osannut selittää.

     Tänä vuonna maksettavat ennätys osingot nostattivat kummallisen näkökulman keskusteluun. Ei jumiuduttu siihen perinteiseen lopputulemaan, että osingot ovat omistajien palkka eikä senkään annettu häiritä kuin hetken, että verosuunnittelulla ja rahojen vakuutuskirjeiden alle panemisella veroprosentti voidaan pudottaa muutamaan prosenttiin.

     Se hätkähdytti ja oli kuin taivaallisista korkeuksista pudonnut pommi, kun kokoomuksen Häkkänen ja yrittäjä Esa Mäkinen yhteen ääneen totesivat, ettei osinkorahoja uskalleta sijoittaa Suomeen maa epävakauden ja ennakoimattomuuden takia.

     Ihmetys heräsi sitä suuremmalla syyllä, kun Suomi on markkinoinut itseään oikeusvaltiona, jossa ei ole korruptiota ja joka on muutoinkin toimiva yhteiskunta. Meillä ei ammuta ihmisiä kaduilla, ihmiset ja instituutiot ovat luotettavia. Meillä saadaan epidemiat kuriin, vaativaa terveydenhoitoa saa, synnytyslaitosjärjestelmä ja neuvolla toiminta ovat maailman kuuluja. Koulutus on ilmaista. Sähköt toimivat ja julkinen liikenne pelaa, koko infrastruktuuri toimii. Kakki tämä tunnustetaan maailmanlaajuisesti

     Yritystuki järjestelmä on yksi maailman anteliaimmista ja yhteisöveroa lasketaan säännöllisin väliajoin, työeläkemaksuja ja siirretty 800 miljardia euroa työntekijöille.

     Kerrataan vielä vallassa olevien politiikojen perustelut vähäosaisilta leikkaamisen välttämättömyys. Koko kansa osaa ne jo ulkoa: maa velkaantuu, palkkoja ja tuki pitää alentaa, jolloin vienti alkaa vetää ja sitä kautta saadaan uusia työpaikkoja.

     Vastakysymys: Miksi vienti ei vedä, vaikka maa on sisäisesti huippukunnossa ja Euroopan keskuspankki suorataan syytää rahaa markkinoille investointeihin. vastaus. Vika on investoijissa, joilta puuttuu osaamista sijoittaa huippumaahan


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *