Taitetun indeksin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on
saanut eläkepomot pois tolaltaan.
Asiantuntijoita ja heidän sanoihinsa turvautuvat päättäjät eivät
ole milloinkaan olleet niin säikähtyneitä kuin nyt. Heidän eri sukupolvien taisteluja ja petoksia
henkivät kirjoituksensa (Teppo Ovaskainen)
http://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat)
saa kysymään, miksi tällaista ilmapiiriä lietsontaan ja vanhempaa ikäpolvea moukaroidaan kuin vierasta
sikaa .
Taloussanomien nro 10 sivun 13 käyrästö oli elegantti, mutta sen propaganda –arvo oli
lähes täydellinen agendansa puolestapuhuja (https://summa.talentum.fi/article/te/uutiset/indeksialoite-kuohuttaa-asiantuntijoita-elakevarat-haviaisivat-nuorilta-kokonaan/269667?_ga=1.178155877.1570581489.1457705073#).
Jaakko Kiander on päivän HS:ssä oli korrekti (http://www.hs.fi/paivanlehti/12032016/a1457676197168)
veisaten kuitenkin samaa eläkeyhtiöiden virttä eri sukupovien välisestä
kamppailusta rahasta.
Virsi kuuluu: Jos taitettuindeksi poistetaan, 60 vuoden
päästä silloisen sukupolven pitää aloitta alusta. Tähän kärjistykseen ehkä
huomaamattaan sisältyy myös todellisuuden piirteitä, koska vanhin sukupolvi
aloitti todella nollasta.
Talouselämässä-lehdessä esitetyllä eläkemenolaskelmalla, jossa eläkemenot
on laskettu ansiotaso- ja leikatulla indekseillä erikseen 60 vuoden
aikajänteelle, voidaan saada päinvastainen tulos pienentämällä erään parametrin
itseisarvoa promillella. Kun otetaan vielä huomioon, että kaavan on kehittänyt
asianosaiset tahot, eläkeyhtiöt, niin kotiin päin vetämisen houkutus on suuri,
etenkin kun asianomaiset pomot ja asiantuntijat saavat palkkansa 183 miljardin euron eläkekassasta.
Alaviitteenä voidaan mainita, että vakuutusmatematiikan
keskeiset muuttujat eivät ole jatkuvia funktioita, kuten väestömäärän kasvu,
eli niihin on sovellettava lähinnä rajallisten sarjojen oppeja eikä differentiaalimatematiikka.
Ei-jatkuvilla funktioilla ei ole välttämättä derivaattoja, jolloin niiden
optimipisteitä on vaikea laskea. Vakuutusmatematiikan olleessa soveltava
matematiikka, tulokset voivat olla sovellettuja.
Läpinäkyvin tapa olisi mallintaa laskutoimitukset eri parametreillä
ja muuttamalla niitä saadaan eri vaihtoehtoja ja käsitys siitä, kuinka herkkä
lopputulos voi jonkin parametrin muutokselle olla.
Indeksijupakka osoittaa, kuinka valtaa käyttävä asiantuntija
voi laskutehtävillään osoittaa, että hän on oikeassa. Enimmäistä kertaa tämä
tapahtui, kun Hietanen valitti Tuntemattomassa sotilaassa ruoan niukkuudesta,
mihin Lahtinen sanoi herrojen lyövän pöytään sellaisen rätingin, ettei sinulla
voi olla nälkä. Toisella kerralla oli Finavian vuorossa, kun se omalla tietokoneohjelmallaan
todisti, ettei talon yli lentävä kone melua. Pakko oli uskoa, vaikka ikkunat
helisivät. Tämä kolmas kerta jää historiaan 130 miljardin euron koko luokkansa
takia. Tähän oikeassa olevaisten kategoriaan ei voi voi laskea mukaan mukaan valtiovarainministeriötä,
joka on ollut aina oikeassa.
Kommentit
Lähetä kommentti