Oulun puukotukset ovat nostaneet taas keskusteluun rangaistusten ankaroitumisesta. Perussuomalaisten oikeusministeri Leena Meri on ehdottanut lain muutoksia kovempien tuomioiden puolesta. Ajatuksena on, että ankarammat tuomiot vähentävät rikollisuutta. Tästä ei ole saatu juuri mistään tutkimusnäyttöä. Yhdysvallatkaan kuolemanrangistukisineen ei ole onnistunut vähentämään rikollisuutta koventamalla rangaistuksia. On järkevää ajatella, että meillä on poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten ja rangaistusten täytäntöönpanon viranomaisten sekä jälkihuollon muodostama rikosoikeudellinen (hirveä sanaotus) järjestelmä, joka hoitaa rikoksista epäillyt ja rikoksiin syyllistyneet kehdosta hautaan. Hyvässä oikeusvaltiossa tämä koneisto toimii lakien ja asutusten mukaan puolueettomasti ja tehokkaasti, kuten meillä tekeekin. Tämän järjestelmän konemaisuutta osoittaa se, että meillä on noin 15000 henkilön populaatio, josta jokin osa on aina pyörimässä  koneiston käsittelyssä. Jotkut voivat olla sama...

Suomen oikeusjärjestelmä on rikki korkeimmasta oikeudesta vankeinhoitoon, koko ketju ei toimi. Näin saarnasi PS:n kansanedustaja eduskunnan budjettikeskustelussa. Tämä ei pidä paikkaansa. Meillä tuomioistuimet toimivat perustuslakien ja muun lainsäädännön mukaisesti, eikä meillä ole korruptiota. Maassamme oli kyllä pitkään ulos päin hieman arveluttavan näköinen asetelma, kun tuomioistuimet toimivat resurssivalassaan liikaa oikeusministeriön alaisuudessa eli ministeriö määräsi likkaa tuomioistuinten välisistä rahanjoista. Käytännössä tuomioistuimet tuomioissaan olivat kutenkin täysin oikeusministeriöstä riippumattomia. Tuomioistuinviraston perustaminen poisti harhan siitä, että tuomioistuimet olisivat poliittisen ohjauksen alaisuudessa. Suomen vankeinhoito koki 1970-1980 luvuilla suuren muutoksen, kun rangaistuksissa siirryttiin pohjoismaiselle tasolle. Vankimäärä putosi seitsemästä tuhannesta kolmeen tuhanteen. 2000-luvun haasteena on ulkomaalaistaustaisten vankien suuri määrä. Hei...

Perussuomalaiset ovat jatkaneet innovatiivista vaalipropagandaansa rangaistuksen koventamisvaatimuksella. Nyt siihen onkin otollinen hetki median mällätessä nuorison riehumisella, tappeluilla, huumebileillä, puukotuksilla, ampumisilla ja kahakoiden kuolonuhreilla.   Samanaikaisesti näiden rinnalla jatkuu normaali bulkkirikollisuus ja väkivaltaiset kuolemat. Kriminologit ympäri maailmaa ovat pohtineet vuosisatoja vankeusrangaistuksen tarkoitusta. Sanat kosto, hyvitys, parantaminen ja rankaiseminen sekä ennalta ehkäiseminen ovat vaihdelleet painoarvoaan tutkijoiden papereissa heidän pohtiessa rangaistuksen tarkoitusperiä. Suurimmaksi osaksi eri maissa papereihin ne ovat jääneetkin.   Joissain maissa vankeinhoito on rangaistuksen ohella saanut teollisen tuotonnon muotoja.   Enkä paras ja käytännöllisin tapa suhtautua vankiloihin on pitää niitä yhteiskunnan sisään rakennettuina instituutiona turvaamassa yhteiskuntaturvallisuutta ja -rauhaa. Kolme muuta tärkeää instituutiota o...

     R angaistusten ankaruus on taas tapetilla (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005404674.html).Se millaisia tuomiota maassa annetaan, riippuu maan sosioekonomisista yhdyskuntarakenteista, perhe-, sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikasta, tulonjaosta, työllisyydestä, koulutuksesta, jne. Käytännössä tämä voidaan tiivistä: vankien määrä riippuu siitä, kuinka paljon maassa pyörii kaduilla ja kujilla tyyppejä, joiden rikoksen tekokynnys on hyvin matala. Slummiutuminen, jengiytyminen, köyhien ja pitkäaikaistyöttömien määrä sekä luokkaerojen jyrkkyys indikoivat lisääntyvää rikollisuutta.      Pitkätuomiomaissa tuomioiden pituudet eivät ole eettisiä tai moraalisia kysymyksiä, vaan turvallisuus- ja taloudellisuustekijät ja käytännöllisyysseikat painat vaakakupissa eniten. Toki moraaliakin on mukana uhrien ja heidän omaistensa vaatiessa hyvitystä tai jopa kostoa. Pohjoismaissa tuomiot ovat suhteellisen lieviä verrattuina esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Muista Po...

     Tapanilan raiskaustapaus on saanut ansaitusti kansan kiehumaan. Samoilla tulilla oikeusministeri Kaj Lindström on ottanut oikeusoppineilta Jukka Kemppiseltä ja Jyri Virolaiselta kunnolla pataansa.      Kautta vuosisatojen kansa ja lakeja valmisteleva ylin juristikunta ovat olleet jyrkästikin eri mieltä eri rikostyypeistä  annetuista tuomioista. Kuten mainitut oikeusoppineet toteavat, kyselyjen mukaan valta osa kansasta pitää tuomiota liian lievinä.      Lindströmin kaavailema kysely kansalta ja oppineilta rangaistusten ankaruuksista sisältää riskejä ja on ristiriitoja täynnä. Esimerkiksi, miten toimitaan, jos kansa vaati äidin törkeästä murhasta kuolemantuomiota tai törkeästä rattijuopumisesta 10 vuotta vankilaa. Tähän ei voida mennä, koska tällöin lähes kaikkien rikostyyppien ja niiden tuomioiden tulisi muuttaa vastaamaan kuolemantuomiota ja 10 vuoden rattituomiota.      Toisaalta kansalla ei ole mitä...

     Keskiolutkohun kaltaisia vaalitäkyjä pirskahtelee julkisuuteen vielä useita laidasta laitaan.   Ylen eilisessä Pressiklubi-ohjelmassa nousi esille rangaistusten ankaroittaminen. Varmasti tähän koukkuun tarttuu nykyisen eduskunnan poliisisiipi. Erityisesti kansan raivo näyttää kohdistuvan rattijuoppojen ja raiskaajien mitättömiin tuomioihin.      Toimittaja Enbuske latasi rohkeasti, ettei hän toivo Suomeen Yhdysvaltin järjestelmän kaltaisia kymmenien vuosien ja elinkautisia tuomioita.              

    Eduskunnan kyselytunnilla nousi jälleen esille mitättömät raiskaus- ja rattijuoppotuomiot.      Päivi Räsänen paheksui taannoin piirikokouksessaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena, rikos nollaantuu.      Lausuma on pitkälle poliittista retoriikkaa ja osin tahallista väärin ymmärtämistä. Se kuitenkin kuvaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkoi vielä populistisesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen.     On tunnettua, että eri rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta.      Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. P...

         Kansanedustaja Hakkarainen oli kovin kiihtynyt eilen eduskunnan kyselytunnilla huitoessaan saamaansa omaa ehdollista tuomiopaperiaan. – Ei tunnut missään, täällä sitä ollaan, hän saarnasi. Samalla hän ihmetteli vuolaasti, miksi hänen vaalialueellaan tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta tekijä ole selvinnyt ehdollisella tuomiolla.      Kansanedustajat äityivät tästä ihmettelemään, miten eri puolilla Suomea eri käräjäoikeuden antavat samankaltaisista rikoksista ankaruudeltaan aivan erilaisia tuomiota.      ”Suomessa on riippumattomat tuomioistuimet, eikä oikeusministeriö voi ohjata tuomioistuinten rangaistuskäytäntöjä”, vastasi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuttuun tapaan rutiininomaisesti..      Tosi asiassa kyllä oikeusministeri puuttuu. Ministeriö tekee sitä pehmeällä vaikuttamisella järjestämällä tuomarikoulusta. Tämä on lainsäätäjältä jossain määrin kyseenalaista puuttumista r...

     Kun ei ole väärinkäytöstä, keksikää se, kerrotaan Stalin raivonneen vaimonsa pois raivaamiseksi. Sama tulee mieleen seuratessa, mistä syytä ja millä eetoksella sakon muuntorangaistuslakia ollaan juuri nyt eduskunnassa muuttamassa.      Nyt koetaan enemmän tai vähemmän todelliseksi ongelmaksi se, että voimassa olevan lain mukaan esimerkiksi pikku näpistyksistä poliisin määräämät sakot voi jättää maksamatta ilman vankilaan joutumisen pelkoa. Vankeudeksi voidaan muuttaa vain tuomioistuinten määräämät sakot.      Poliisisiipi ja kokoomus antaisivat nyt tuomistumille mahdollisuuden muuttaa nämä poliisisakot vankeusrangaistuiksi.      Eilisessä HS:ssä rikosseuraamuslaitoksen ylijohtaja Tuula Asikainen ja kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi perustelivat hyvin aikeen hölmöyden. Muuntorangaistuksen sakkojen mediaani on 400 euroa. Sakon muunnoista vankeuksiksi johtuvat kustannukset ovat 12 miljoona...

     Ulkomaalainen saattaa sanoa, että vanerikin on ilmeikkäämpää kuin suomalainen keskustelu. Varmaan meillä oli parantamisen varaa äänen sävyjen korottamisessa ja oman hännän nostamisessa tulematta vielä mitenkään röyhkeiksi. Markkinointi-ihmisiä on erityisesti moitittu osaamisemme  ja tuotteidemme vähättelystä. Olemme tasasinen maa kautta linja.      Mutta tasaisuudesta seuraa hyviä asioita.      Tässä voi tällä kertaa huoletta jättää sivuun meidän moneen kertaan mainostetut koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme, oikeus- ja sopimusvaltiomme ja rehellisyytemme.      Tätä on vaikeaa sanoa, mutta sanottava on. Meillä on tehty vuosikymmenet 110-150 henkirikosta vuodessa. Tämä lukuhaarukka näyttää olevan yhteiskunnallisen vakautemme vakiokerroin. Haarukka on todella kapea per capita.      Sama suhde pätee vankimäärässä.  Ikäviäh...

Suomessa   nousee säännöllisin väliajoin keskustelua rangaistusten koventamisesta. Kun tapahtuu mieliä järkyttävä rikos ollaan vaatimassa pitkiä kakkuja. Elinkautista vaaditaan, loppuiäksi. Kannattaa kuitenkin ennen, kuin me kansalaiset annamme lainsäätäjälle toimeksiannon ankaroittaa tuomioita, pohtia, mitä varten rangaistuksia tuomitaan. Ensiksi, onko rangaistus yhteiskunnan kosto, uhrin kosto, tuomitun hyvitys uhrille, tuomitun ja yhteiskunnan sovitus vai yhteiskunnan pelote? Meillä lähdetään siitä, että eristäminen ja yhteiskuntaan sopeuttaminen riittävät rangaistukseksi. Toiseksi, miten rangaistukäytäntö sopii meidän yhteiskuntajärjestelmään ja sosiaaliseen tilaan? Jos meillä olisi suuri määrä kaduilla ja kujilla ihmisiä, jotka voivat tehdä rikoksen pienestäkin ärsykkeestä ja tilaisuuden avautumisesta, rangaistusten pitäisi olla ankaria. Nämä henkilöt tehtyään rikoksen tulee pitää  pois kaduilta. Muutoin ulkona liikkuminen olisi liian vaarallista. Meillä ei til...

Kari-Pekka Kyrö on saanut Suomen hiihtoliitolta vuonna 2001 elinikäisen toimitsijakiellon ja   vuonna 2004 sakkotuomion kärjäoikeudelta. Kari-Pekka Kyrön toimitsijakielto tulee purkaa ei ainoastaan kohtuuttomana vaan myös ihmisoikeuksia loukkaavana. Täyskielto osoittaa myös suhteellisuustajun puuttumista huippu-urheilussa, etenkin hiihdossa. Mitä Suomi häviää, vaikka sillä ei olisi yhtään huippu-urheilijaa? Länsimainen oikeuskäytäntö lähtee   muiden muassa siitä, että pienistä tuomioista ei voi seurata elinikäisiä seuraamuksia, vaan ihmisille on annettava mahdollsiuus, juhlallisesti sanottuna, alkaa elämässäsä uudestaan. Nyt Kyröltä on riistetty eliniäkseen mahdollisuus harjoittaa ammattiaan. Näin ei voi olla. Tänään TV 1:n Jälkihiki-ohjelmassa Kai Kunnas, Reetta Meriläinen ja Aki Riihilahti pohtivat Kyrön mahdollisuukisa toimia Suomen hiihtomaajoukkueen päävalmentajana. He kaikki tyrmäsivät ajatuksen, koska imagotappiot olisivat suuret ja lähinnä   pohjoismaat s...

Päivi Räsänen sanoi puolueensa piiri kokouksessa IL:n verkkolehden 16.11 mukaan, että kolmen vuoden välein voi raiskata ensikertalaisena. Lausuma on ymmärretävä poliittisena retoriikkana ja   räikeänä tahallisena väärin ymmärtämiseä. Se kuitenkin kuvastaa, kuinka kovilla panokissa on julkisuusessa ammuttava tullakseen kuulluksi. Hän jatkaa vielä epätodesti, että vankeinhoidollisesti katsottuna ensikertalainen ei ole välttämättä tosielämässä ensikertalainen. On tunnettua, että eri   rikosnimikkeissä on erilaisia vanhentumisaikoja. Se antaa joustoa ja harkintaa tuomioihin. Vankeinhoidossa kertaisuus on: yksi häkki yksi kerta. Yleisesti ottaen vanhenemisajat ja tuomiot eivät ole syntyneet sattumalta, vaan perustuvat harjoitettuun pitkäjänteiseen kriminaalipolitiikaan ja tilastojen avulla arviotuihin uusimiriskeihin. Pohjoismainen käytäntö on myös hyväksi havaittu malli. Sen kokemusten mukaan rangaisten ankaruudella ei juuri ole mitään tekemistä uusimisen kanssa. Nii...