Täytyy enemmän kuin ihmetellä, miten pääministeri Orpo on pihalla kuin entinen renki heinänteosta sateella. Ei pitäisi mennä tonkimaan naapurin heiniä, kun omatkin on vielä seipäillä. Eli minisetri Rydman toimivaltaan yksiselitteisesti kuuluu päättää yhdistysten avustusten kohdentamisesta. Yhdistyksiä on yli 10000. Orpohan on luvannut palata asiaan juhannuksen jälkeen. Jos Rydman ei taivu, kuten siltä näyttää, Orpon nieltävä tappionsa, sillä ei pääministeri voi alkaa sähläämään kymmenien tuhansien yhdistysten kimpussa.     Yksi taustalla vaikuttava tekijä on, että yhdistyksistä osa limittyy politiiseen toimintaan ajaen jonkin yhteiskunnallisen aatteen tai toiminnan etuja. Asia on vain yksinkertaiseksi niin pääministeri Orpo, että ministeri Rydmanin toimivaltaan kuuluu päättää yhdistysten valonavuista eikä siihen pysty vaikuttamaan mitään Opon uhkaama hallituksen väliintulo.

Länsimaisten keskeisten yhteiskuntapolitiikkoja seuraavien ja aihetta tutkivien asiantuntijoiden ajatuksissa on välähdellyt nykyisen maailmanjärjestyksen korvautuminen suurella indoeurooppalaisilla valtiokoalitiolla, lisähöysteenä muutama kehittynet afrikkalainen valtio. Tässä keskeisiä valtiota olisivat Intia, Pakistan, Bangladesh, Nepal ja Sri Lanka ja Senegal. Väestön ja arvomineraalinen runsastumien tarjoaa tällaiselle ajatuskuviolle jonkinlaista pohjaa, jopa reaisuutta. Mutta toisenlainen realismi sanoo, ettei tule mitään, sillä kyseiset maat ovat ristiin rastiin toistensa vihollisia ja parhaimmassa tapauksessa kilpailijoita. Kun otetaan huomioon vielä nykyisen maailman järjestyksen koossa pitävä liima kristinusko, kilpailevan maailmanjärjestyksen syntyminen on utopiaa. Mikään ei kuitenkaan estä lujittamasta ja tiivistämistä Intian valtameren reunavaltioiden     kauppakumppanuutta.

Ihmisen tietoisuutta ja karaktääriä pohtineet tiedemiehet ovat tulleet muiden muassa siihen tulokseen, että ihmislapsi ja yleensä nuori ihminen on hyvin vastaanottavainen ja kyvykäs ottamaan ja tulkitsemaan ympäristöstä heijastelevia ja tulevia signaaleja omaksi parhaakseen ja tekemään johtopäätöksiä jo hyvin varhaisessa vaiheessa omaksi tai yhteisönsä eduksi, ja kääntöpuolena karttamaan tilanteita, jotka voivat johtaa hänen elämänsä tilanteen huonontumiseen. Tällainen reagointi tai reagoimatta jättäminen on paljon suurempi kysymys, kuin tekoälyn suoltamat algoritmiset ulostulot. Tästä seuraa, että epäkuranttiin seuraan joutunut tai pakotettu nuori pyrkii luovimaan esimurrosiän aivokapasiteetillaan ikävät tilanteet läpi ja parhaimmassa tapauksessa käytettävissä olevalla tiedoillaan ja taidoillaan minimoimaan turhat ulkopuoliset kontaktit.   Se voi johtaa eristäytymiseen, mutta se voi olla parempi vaihtoehto, kuin yrittää pyristetyllä olla mukana epämukavassa tai jopa vihamielisessä...

Joskus näkee jo henkilön esiintymisestä päältä' päin ensisilmäyksellä, kenestä on ainesta johtotehtäviin. Tällainen henkilö on kuin kotonaan TV- haastatteluissa aivan, kuin entinen haastemies rästiverojen keräämisessä, jossa isäntä kiireen vilkkaa hakee peräkamarista vaadittavan rahatukun.   Hän on asiallisen kohtelias ja pelkistetyn hurmaava, päämäärätietoinen ja osa pukea vaatimuksensa pehmeisiin käreisiin, joista sivullinen ei edes huomaa, että on visasta hyväksyä, mitä tämä superhenkilö sanoo ja tahtoo. Kaikesta tästä huolimatta hän loihtii ympärilleen enemmän tai vähemmän hurmaavan ilmapiiriin, mitä hänen kehonkielensä tukee sulavilla maneereilla saaden vastapuolen laskemaan vastuksensa minimiin. Nämä ajatukset tulivat mieleeni kuunnellessani tulevan sosiaaliministeri Karoliina Partasen ensiesiintymistä TV-haastattelussa. Jos olisin Orpon tilanteessa, varautuisin puolustamaan pontevasti nykyistä asemaani. Voi olla liikaa vaadittu. Voin olla myös väärässä, sillä merkit viitta...

Lääketiede keksii uusia sairauksia - suruunko lääke? Sairauden määrittely on enemmän kultturipoliittinen kysymys kuin terveyspoliittinen ongelma. Me länsimaiset ihmiset uskomme lääkkeisiin, mikä on useimmiten oikein. Mutta usein liikutaan rajamailla, jossa joutuu miettimmään, onko kyse sairaidesta vai normaali-ilmiöstä. Olen saanut pyytämättä lääkäriltä lääkettä tukan lähtemiseen. Olen kuitenkin melkein kalju  ja kaljummaksi tulen. Lihaskatoon eli sarkopeniaan on kohta tulossa lääke, vaikka kyse on pelkästä vanhentumisen tuomasta vitsauksesta. Virtsaamisen suihkun kaaren pieneminen on mainosten mukaan paha sairaus. Erektiohäiriöön  olemassa oleva lääke on rutiinia. Kohta masennus ei riitä, vaan kehitellään lääkettä suruun. Lihavuus on siinä ja siinä, onko se sairaus vai elämäntapakysymys. Silmien kuivaminen on jo selvä sairaus, johon on omat tippansa. Lääketiede on sitä metkaa, että se usein  itse keksii taudit ja niihin lääkkeet. Se on  samankaltaista, jos  aut...

Hopefully the scrawny man didn’t liet this single imaginary discussion describes the ideal body image of today. It used to be different, an old man would say. Men weren't built out of iron, but they were different. Old soldiers would show off their injuries and their shard torn scars in a sauna, of which had caused iron to be in their lungs, throat and in the anal area. Muscles were what they were, but while pioneering government’s given small farmlands the muscle mass was starting to build up. It was, beside the wife and the horses, the only necessary source of energy in the house.  Now people are pumping their muscles red faced in gyms, a place where how much one lifts is the measure of a man and a woman. Then the new energy acquired with muscle strength is used for driving fast cars and for late night clubbing. Sweat running, bodies glowing. Enough energy to yell at the moon in the morning. This is what a man whose strength and speed used to be measured by breaking new records i...

On säästökohteita, joista ei  puhuta mitään. Yksi tällainen on satojen miljoonien eurojen tuet teollisuudelle. Olen kuullut usean yritysjohtajan sanovan, etteivät he taritse mitään valtion tukea, koska he harjoittivat kannattavaa yritystoimintaa eivätkä kaipaa siipiveikkoja toimintansa vahtimaan. Niin ikään suurin osa säätiöistä on sisään päin kääntyneitä ja tarvitsevatkin valtion apua vain oman sisäiseen toimitaan. Hyvä esimerkki tästä on urheilun kattojärjestöt ja kaiken karvaiset valtion avustamat järjestöt. Valtion avustamat käsipelin tehdyt ja moottorisahan siivittämät metsänparannustyöt on rahan haaskausta, sillä kyllä luonto on paras metsän parantaja ja kasvattaja. Olen itse kokenut tämän isäni metsässä. Soiden ennallistaminen ovat varsinainen suonsilmä, johon pula-aikana moni marjasta upposi umpisukelluksiin, niin että koko kylä osallistui kaverin etsintään.   Suo ei muuttunut pelloksi, vaikka kaveri katosi Haapajärven silmän kantamattomaan suomaisemaan. Etsittiin, mut...