Siirry pääsisältöön

Tekstit

Uusimmat tekstit

4079. Kaksi tuhatta määräyskirjettä - miten liiallinen normisto syntyy

Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä. Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista kyseisen alan lainsäädäntö kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päälekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä. Yllä kerrottu kuvaa karrikoidusti lainsäädännön kehittymistä.  Toinen...

4078. Kannatta sietää satunnaista pilkkaa

Sodan uhatessa maanosan tai jopa maailman laajuisesti kerron kokemukseni perusteella, miten tehokkaasti kranaatin heitin KRH voi toimia mahdollisesti Suomea uhkaavassa sodassa. KRH:ta perinteisesti käytettään jalkaväen tukena sen hyökätessä vihallisen kimppuun. Toki sitä voidaan käyttää myös itsenäisesti vihollisen jokin tärkeän kohteen tuhoamiseen. KRH komppaniaan kuuluu neljä joukkuetta, joilla kullakin on ainakin yksi heitin. KRH:n putkeen koko on joko 80 tai sata 120 milliä. Entisenä lataajana käytännössä huomasin, kuinka nerokas KRH putki on. Lataaja pudottaa valmiiksi maalin suunnattuun putkeen ammuksia heti, kun edellinen kranaatti on putkesta lähtenyt. Putkella voi ampua kymmeniä ammuksia minuutissa. On sattunut onnettomuuksia, joissa innokas lataaja on työntämässä ammusta putkeen, vaikka edellinen ammus on juuri lähtemässä. Tällöin jälki on ikävää katsottavaa. KRH:n etu tykistöön verrattuna on sen helppo ja nopea liikuteltavuus. Periaatteessa se voidaan asettaa esimerkiksi...

4077. Mikä vain on, ei pysy. Siksi etsin kumppania

Olen pitänyt blogiani vuodesta 2011 lähtien, ja siitä on kasvanut kansainvälinen alusta. Etsin 1–2 kumppania kasvavaan kansainväliseen blogiin Tällä hetkellä blogissani on päivittäin noin 1500 lukijaa yli 60 eri maasta.  Blogitestejä on yli 4000.  Eniten lukijoita tulee Yhdysvalloista, Kanadasta, Iso-Britanniasta,  Ranskasta,  Intiasta ja Japanista, mutta yleisöä on käytännössä ympäri maailmaa. Rakennan blogistani aktiivisesti kasvavaa alustaa, jossa käsittelen paikallisia ja maailman laajuisia aiheita. Koulutukseltani olen matemaatikko. Mottoni on: mikä vain on, ei pysy.  Nyt olisi hyvä hetki hypätä mukaan tässä vaiheessa 👇 Tähän asti en ole julkaissut mainontaa sivustollani, mutta nyt etsin 1–2 yhteistyökumppania, joita kiinnostaisi: – näkyvyys blogissa – kevyet ja aidot sisältöyhteistyöt – pitkäjänteinen yhteistyö kasvavan kansainvälisen yleisön kanssa Kyse ei ole massamainonnasta, vaan siitä, että yhteistyö istuu sisältöön luontevasti ja t...

4076. Jonoissa karaistuneet köyhät

On kulunut 30 vuotta siitä, kun valtio ja kunnat aloittivat ulkoistamaan palvelujaan yksityisille yrityksille. Ainostaan auton katsastuksessa yksityistäminen on onnistunut. On aika pysähtyä tarkastelemaan, missä tilassa haavoittuvammat asiakasryhmät ovat.  A-studiossa hiljattain pohdittiin neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden tilannetta. Kaksi kymmentä prosenttia hoivan ja hoidon tarvitsijoista hoitaa kunta kunnan omistamissa ja tiloissa ja omalla henkilökunnalla. Lopuista 80 prosentista vastaa yksityissektori noin 500:lla hoiva- ja kuntoutuskodilla. Tämä vuoden aikana on tullut aluehallintoviranomaisille 41 valitusta kuntoutuskodeista. Ohjelmassa eräs äiti kertoi pojastaan yleispätevän totuuden, että valittaa ei uskalla, koska hoito saattaa kärsiä entisestään. Tapauksia tutkinut asiantuntija Markku Salo kertoi samassa ohjelmassa, että hoivakoodit menevät bisnes edellä ja hoito toissijaisena.    Hoidon tasossa on suurta eriarvoisuutta, koska samassa lait...

4075. Mannerheim ja Päätalo, snobi ja jäärä

Molemmat ovat suomalaisille tunnettuja ja mielipiteitä jakavia miehiä. Mannerheim oli nuorena kuriton upseerioppilas ja erotettiin Haminan upseerikoulusta. Hän suoritti kuitenkin myöhemmin ylioppilastutkinoon ja valmistui Venäjän ratsuväkiopistossa vääpeliksi. Hän osallistui  Japani – Venäjä sotaan ja yleni tsaarin hoviupseeriksi. Myöhemmin hän oli Suomen sisällissodassa valkoisten johtaja ja talvi- ja jatkosodan ylipäällikkö. Hetken aikaa hän toimi myös Suomen presidenttinä.      Päätalo on taivalkoskelaisen uittopäällikön poika, jonka isä kärsi mielenterveysongelmista. Näin Päätalo jo nuorena joutui elättämään koko kattilakunnan. Hän opiskeli sinnikkäästi rakennusmestariksi työn ohella ja siirtyi 1950-luvulla Tampereen eri talonrakennushankkeiden kirvesmieheksi ja lopuksi mestariksi. Samalla hän kirjoitti yli kaksikymmentä omaelämäkerrallista kirjaa. Nyt niitä voi käyttää myös historialähteinä kuvaaman sen aikaista talonrakentamista ja rakennustyöläisten elämää. ...

4074. Kun matemaatikon vaimo tuhoaa miehensä keksinnön

Alkulukujen 1,2,3, jne ympärille on historian saatossa pesiytynyt ja parhaassa tapauksessa kehittynyt useita osin mystisiä taikapiirejä, Tunnetuin hyödytön on luku 666, joka on tulkittu pahuuden luvuksi. Se on täyttä pötyä.    Lukua seitsemän pidetään esimerkiksi Japanissa onnen lukuna. Luku 13 on maailmankuulu onnettomuuden luku. Aiemassa postauksessa käsittelin luonnollisia ja jaottomia lukuja. Nyt voi ottaa käsittelyyn eräitä vuosisatoja matemaatikkoja askarruttaneita lukukombinaatioita. Olkoon a, b ja c kahta suurempia luonnollisia lukuja ja n suurempi kuin 2. Piere de Fermatin lemman mukaan ei ole löydetty a^n + b^n = c^n yhtälölle ratkaisua. Selvyyden vuoksi tässä a^n tarkoittaa a potenssin n ja samaa koska b:tä ja c:tä. Matemaatikko Fermat eli 1700-luvulla ja hän väitti keksineensä ratkaisun esitettyyn yhtälöön, muta hänen väitteensä mukaan siitä oli tullut niin pitkä, että osa oli pitänyt laskea keittiön paperi verhoon, jonka vaimo oli jonkin riidan päätteeksi hävittän...

4073. Kun on lusikalla saanut, kauhalla ei voi ottaa

Tämä on tosi tarina. Kun laitoin sukulaispojalleni Danske pankkiin vakituisen tavan mukaan muutan kympin kuukausi rahaa, pankista tuli tekstiviesti, jossa pyydettiin kertomaan, kuka tämä sukaulaispoika oikein on. Vähän aikaa ihmettelin, voiko tämä olla totta, että joko pankki tai jokin vielä korkeampi taho valvoo, miten vaatimattomia rahojani käytän. Totta on. Kun katsoin tarkemmin tapahtuman syötettäni pankkiin, pisti silmään käyttämäni viite. Tämän panin aivan randomilla, koska pankki huomautti viitteen puutumista ja muutoin maksu ei olisi onnistunut. Viite oli afd (näppäimistössä vasemmalla peräkäin olevat kirjaimet). Tutkittuani tarkemmin asia huomasin lyhenteen AfD tarkoittavan saksalaista oikeistopuoluetta ”Vaihtoehto Saksalle”.  Meitä valvotaan. Se siitä ilmaisuvapaudesta.

Postaussuositus

2507. Ylen eilinen A-Talk oli ihmisvetoista tyrskintää

Syy tähän ei ollut toimittaja Annika Damströmin, päinvastoin hän joutui vetämään istunnon yllättäen yksin toisen vetäjän sairastuttua.   EU:n tukipakettia puolusteltiin ja moitittiin riippuen, minkä puolueen edustajasta oli kyse. Kodinhoidontuki koki saman kohtalon Juha Vainoina sanoin: ”Ei oo virka mulla enää tumma puna peittää nenää”. Työllisyys, työpaikat, työttömyyspäiväraha, maahanmuutto, velanmaksu, verokeplottelu kirjekuorilla, jne saivat tasaiseen tahtiin kiitosta ja tappouhkauksia. Pakollinen toinen aste se erityistuomion. Orpo jankutti, että vain työllisyyden nostamien 75 prosenttiin voi pelastaa meidät. On kummallista, että kaikkien eilisten kaltaisten istuntojen sanoma pelkistyy: tarina on sama, päivä on eri. Eikö voitaisi alkaa vakavasti keskustella siltä aksioomalta, että yhteiskuntamme on suuri tuotantolaitos lasten syntymisineen, mikä valmista kilpailukykyisä ulkomaankaupaksi meneviä tuotteita ja palveluja, ja näin saatavilla varoilla kustannetaan hyvinvointimme kok...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *

4079. Kaksi tuhatta määräyskirjettä - miten liiallinen normisto syntyy

Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä. Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista kyseisen alan lainsäädäntö kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päälekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä. Yllä kerrottu kuvaa karrikoidusti lainsäädännön kehittymistä.  Toinen...