Mieltäni on silloin tällöin askarruttanut, miten suhtauta ihmisiin, jotka eivät ole lukeneet elämässään yhtä kirjaa lukuun ottamatta opiskelu- ja koulukirjoja. Tiedän tämän ihmettelyn olevan jotenkin väärin, tai se voidaan tulkita oma arvonsa esiin tuomisena. Joka tapauksessa ystäväpiiriini kuuluu näitä ”lukemattomia” ja valta osa heistä on aivan mukavia ihmisiä.’ Yksi piirre lukemista karttavilla on. Illan vietossa keskustelu voi alkaa vaikkapa sään puntaroinnilla ja ihmettelyllä sen nopeasta muuttumisesta. Mutta muutaman yleispätevän sanailun jälkeen ”lukematon” alkaa syöttää tarinaa, kuina hänen autonsa 100 hevosvoimaa kepittää kaikkien naapureiden koslat. Ja tästä koslatarinasta ei tahdota päästä mitenkään irti, vaan siihen illan mittaan palatta aina uudestaan. Olen joutunut kysymään, onko vika minussa, joka ylenkatsoo arjen tarinoita, vaan onko ystäväni vain positiivisella mielellä kertomassa yksityiskohtia männänrenkaiden vaihtamisesta.

Puolustusvoimin tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan maamme kyky puolustautua mahdollista Venäjän interventiota vastaan Suomeen on heikko. Uutisessa ei oikein käy selville miksi näin olisi. Kannattaa muistaa, että droonit, tykistö, ja ilmailmapommitukset eivät ratkaise minkäänlaista sotaa. Suomen puolustukselle tämä merkitsee, että tiedustelun merkitys on nousemassa keskeisseksi tekijäksi. Tässä tiedustelu on ymmärrettävä laajajana monipuolisena järjestelmä, joka tuottaa perusdata, mitä raajojemme läheisyydessä tapahtuu ja miten liittolaisemme suhtautuvat maamme puolustamiseen. Historia on osoittanut, että sopimuksista ja lupauksista huolimatta tosi tilanteissa liittolaisten lupaukset ovat osoittautuneet tyhjiksi sanoiksi ja korulauseiksi.   Näin kävi jatkosodassa Englannin lupauksille ja puhumattakaan Ruotsin lupauksista maan asevoimien tulosta laajamittaisesti Suomen avuksi. Hybridisodan ja drooninen merkitystä on korostettu mediassa aivan liikaa sodan ratkaisevana t...

Ylen Eturivi ohjelma osoitti takarivin tavien kerhoksi, jonka ensityönä oli arvioida erään laulajan menehtymistä. Jostain syytä keskustelu päätyi nostamaa tikunnokkaan yhden suomalaisen lyömättömän laulaja kingin Esa Pakarisen elämäntyön.     Päästyään Savotan Annin kohdelle jäsen Sökö nousi kiivaasti paasaten samastaan perinnöstä, joka perintökirjan mukaan piti lahjoittaa suutari Einolle, joka 30 vuoden ponnistelun tuloksen oli saamasillaan vasemman jalan tohvelin valmiiksi kummisedälleen.   Setä oli opettanut Sökön kammalla soittamaan ja isoisä oli tuonut hänelle Iisalmen markkinoilta tusinan kampoja kampakonsertin järjestämiseksi. Se oli tarkoitus järjestää Kyhyräisen riihen takana puolen kuun aikaan. Lestadiolainen isoäiti oli kuitenkin ajanut koko poppoon läheiseen takametsään variksi kampakonsertilla viihdyttämään. Soitto aikeet menivät pilalle, kun paikallinen yksijalkainen vaari alkoi soitan tahdissa tanssimaan yhdellä jalalla ripaskaa   tuvan lattialla. Jäse...

Puolustusvoimin tutkimuslaitoksen tuoreen raportin mukaan maamme kyky puolustautua mahdollista Venäjän interventiota vastaan Suomeen on heikko. Uutisessa ei oikein käy selville miksi näin olisi. On selvää, ettei itä rajallemme rakennettu kuuden merin korkuinen 200 kilometriä pitkä piikkilanka aita ei kelpaa lainkaan täyttämään mahdollisen sodan pysäyttämistä. Kannattaa muistaa, että droonit, tykistö, ja ilmailmapommitukset eivät ratkaise minkäänlaista sotaa. Suomen puolustukselle tämä merkitsee, että tiedustelun merkitys on nousemassa keskeisseksi tekijäksi. Tässä tiedustelu on ymmärrettävä laajajana monipuolisena järjestelmä, joka tuottaa perusdata, mitä raajojemme läheisyydessä tapahtuu ja miten liittolaisemme suhtautuvat maamme puolustamiseen. Historia on osoittanut, että sopimuksista ja lupauksista huolimatta tosi tilanteissa liittolaisten lupaukset ovat osoittautuneet tyhjiksi sanoiksi ja korulauseiksi.  Näin kävi jatkosodassa Englannin lupauksille ja puhumattakaan Ruots...

Päivän HS:ssä oli ansiokas juttu drooni sodasta. Pelkistettynä siinä ilmassa jahtaavat moottorilennokit yrittävät surmata vastapuolen sotilaita ja tuhota sen sotakalustoa. Hävittää vihollinen. Kun tarkastellaan suuria sotia, jossa armeijat taistelevat maansa puolesta tai jokin maa haluaa vallata lisäalueita, liikekannalla voi olla jopa kymmeniä miljoonaa sotilasta ja siviili-ihmistä.   Ensimmäinen ja toinen maailman sota olivat tästä hyviä esimerkkejä. Sota alkoi Frans Ferdinandin murhasta Sarajevossa 1914. Tämä sota ei ollut suunniteltu operaatio, vaan Euroopan maat yksinkertaiesti pikku hiljaa ajautuivat tilanteeseen, jossa moni johtava Euroopan maa oli käärmeissään   tosiaan vastaan. Silloinen Saksa ja Itävalta-Unkari olivat pääpelureita Britannian ja Venäjän koettaessa pysyä selkkauksien ulkopuolella. Kyse oli taloudesta ja oman etupiirin laajentamisesta samanaikaisesti uskontokuntien yhtäältä rauhoitellessa ja toisaalta kärjistäessä ilmapiiriä. Toinen maailmansota o...

Tiedämme maapallomme suunnasta vain sen, että se mennä köröttelee radallaan eteen päin välittämättä siitä mitä Kulokorven Hiski Emma vaimoineen sanoisivat. Emma vain menee nilkuttaen lonkkajalallaan   tulisijan ääreen, missä potut ovat jo kiehumassa. Tällä väli armas diversiteettiimme luonnon monimuotoisuutemme on ehtynyt rispaantua monesta lehdon helmasta ja joen töyräältä meidän ihmisten pilaamaksi jätemaaksi, joka odottaa toipumastaan syksynsateiden saavuttua. Diversiteetti on siitä äkäinen kaveri, että jos siltä loppuu sen miljardeista keino valikoimasta se yksi keino, joka takaa pölyttämisen, olemme lirissä. Pölytys pitää pysyessä luonnon elinvoimaisuuden ja sen kehittymisen monimotoisuuden. Jo saastuneet alueet ja mädäntyneitä kaloja pinnallaan pursuavat meret pitävät vielä jonkin aikaa pintansa sallien virtauksiensa vielä työntää syötävää Etelänavan seudun valaiden herkuksi. Suomen metsien ikiomat metsäkanat teerikukot käyvät jo selviämissotaansa nipin napin pinnalla...

     Apteekkien monipoli on ollut perusteeton aina, 1970-luvuta lähtien hyvin perusteeton liikenneyhteyksien parannuttua koko maassa ja nyt erittäin perusteeton hallituksen vannoessa kilpailun nimiin.      Tämä hallituksen vannominen on tullut erityisesti esiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen laajamittaisessa siirtämisessä jättireformilla yksityissektorille. Ruotsin mallia on kehuttu kilvan ja todistettu, että terveyspalvelujen yksityistämisellä on Ruotisissa estetty hintojen nousu.       Viimeksi vakavimmin apteekkimonopolia yritettiin purkka Ahon hallituksen aikana osana hallittua rakenneuudistusta. Silloin ylipääsemättömäksi esteeksi nousi apteekkariliiton lobbaus ja vastustus. Perustelut olivat samoja kuin nytkin: lääketurvallisuus ja –saatavuus.   Siis lobbaus, ei kilpailu-      Nyt edelleenkin valtio määrää lääkkeiden nimihinnat kannattavan apteekkitoiminnan turvaamiseksi syrjäseuduilla. Täm...