Kun pohdiskelen, miksi Suomi mataa vuodesta toiseen taloudessaan umpisurkealla uralla, tulee mieleeni erään lähisukulaiseni tilanhoito. Pariskunta osti Amerikassa tienatuilla dollareilla pitäjän suurimman maatilan satojen hehtaarien metsineen. Ensimmäiset vuosikymmenet tila tuotti kohtuullisesti elantoa taloudessa asuville parsikunnalle ja heidän lapsilleen. Palkollisiakin oli varaa pitää melkoinen joukko. Vähitellen alkoi kuitenkin näkyä tilan hoidon vaatiman ammattitaidon puute. Vehnää kylvettiin alaville maille, jossa hallan vaara oli suuri ja hyvälle etelä rintama maille kylvettiin turnipseja, joilla ei juuri ollut käyttöä, kuin satunnaisesti karjan ruokinnassa ja silloinkin turnipsit piti pilkkoa atraimelle silpuiksi, etteivät lehmät tukehtuisi.   Heinät niitettiin, mutta säilöttiin sateille alttiisiin latoihin, joiden katot vuotivat kuin seulat. Syyskyntöjä ei tehty, pellot kesannoituvat. Isäntä ei osallistunut maanviljelykseen, vaan piti kunnia asianaan pyristellä kuorma-aut...

Kymmeniä kertoja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän on mollannut meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta. Perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.   Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintoteknisesti tehokas. Olisikin väärin moittia perustuslakivaliokunnan työtä poliittisesti leimautuneeksi ja tehottomaksi. Niin sanotun ulkopuolisen Orbanin näkemyksen lisäksi kannattaa kaivaa esille OM:n entisen kansliapäällikkö Tiina Astolan kommentti.    Lähtöhaastattelussaan  TV 1:n uuti...

Tuoreimmat terveiset hänelle lähettivät 11.4.2026 HS:ssä Anu Koivunen, Suna Vuori, Reetta Räty ja tietysti Timo Soini. Aihetta jonkin verran tunteneena kerron lyhyesti, mitä valtiovarainministeriössä (VM) voi tapahtua ja pitää tapahtua. Alivaltiosihteeri Juhani Kivelän pyynnöstä (käskystä) sain häneltä toimeksiannon konsultoida ministeriön ylintä johtoa. Hetken aikaa Kivelän kanssa pohdittuamme tulimme tulokseen, että sujuvan ja innostavan ilmapiiri luomiseksi ryhmätöihin ja koko reformiin pitää ottaa mukaan koko henkilöstö. Muutoin olisi näyttänyt aika rumalta, jos vain herroja haastatellaan ja hyysätään johtamisen kehittämisen nimissä. Ei, ei kaikki mukaan vaan. Niinpä konsulttikaverini Timo Ojalan kanssa aloin vetää osastoittain  puolentoista päivän seminaareja Säätytalossa ja osittain Ritarihuoneessa. Puitteista juttu ei ainakaan jäänyt siis kiinni. Avainmetodiksi osoittautui ryhmätöiden tekeminen ja seinätaulutekniikka niiden käsittelyssä. Ei siis mitään uusia jaarituksi...

II maailmansodassa on useita historiallisia taistelupaikkaja, jotka ovat jääneet elämään alan kirjoissa ja lukemattomissa aihetta käsittelevissä elokuvissa. Yksi tällainen paikka on Ardennien matsäharjanne lähellä Atlannin valtamen rannikkoa kuitenkin sisämaassa. Ensimmäisenä Ardennit nousi tietoisuuteen kesällä 1940 saksalaisten hyökätessä yllättäen läpipääsemättömänä pidetyn Ardennien harjanteen yli kohti Pariisia. Ranskalainen komentaja ei aluksi uskonut, että harjanteen yli voi hyökätä kohti Ranskaa, vaan piti joukkonsa lähellä Englannin kanaalia.  Hän piti aluksi hyökkäystä huhuna. Toisin kävi. Vuonna 1940 muutamassa viikossa saksalaiset olivat Pariisissa.  Toisen kerran Ardennit astui julkisuuteen joulukuussa 1944,  kun natsit tekivät yllätyshyökkäyksen Ardenneilta kohti englantilaisten puolustuslinjoja 80 kilometrin syvyydeltä. Saksalaiset tekivät valtavan ja julman virheen surmaamalla 2000 vangeiksi jäänyttä yhdysvaltalaista sotilasta tien varsille.  Yhdysval...

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä. Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista kyseisen alan lainsäädäntö kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päälekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä. Yllä kerrottu kuvaa karrikoidusti lainsäädännön kehittymistä.  Toinen...

Sodan uhatessa maanosan tai jopa maailman laajuisesti kerron kokemukseni perusteella, miten tehokkaasti kranaatin heitin KRH voi toimia mahdollisesti Suomea uhkaavassa sodassa. KRH:ta perinteisesti käytettään jalkaväen tukena sen hyökätessä vihallisen kimppuun. Toki sitä voidaan käyttää myös itsenäisesti vihollisen jokin tärkeän kohteen tuhoamiseen. KRH komppaniaan kuuluu neljä joukkuetta, joilla kullakin on ainakin yksi heitin. KRH:n putkeen koko on joko 80 tai sata 120 milliä. Entisenä lataajana käytännössä huomasin, kuinka nerokas KRH putki on. Lataaja pudottaa valmiiksi maalin suunnattuun putkeen ammuksia heti, kun edellinen kranaatti on putkesta lähtenyt. Putkella voi ampua kymmeniä ammuksia minuutissa. On sattunut onnettomuuksia, joissa innokas lataaja on työntämässä ammusta putkeen, vaikka edellinen ammus on juuri lähtemässä. Tällöin jälki on ikävää katsottavaa. KRH:n etu tykistöön verrattuna on sen helppo ja nopea liikuteltavuus. Periaatteessa se voidaan asettaa esimerkiksi...