Ajatustamme sotkee se, ettei peripeteiaa juuri voi havaita, koska elämme sen keskellä ja olemme tottuneet pitämään nykytilannetta normaalina. Tämä on kyllä suuri moka. Ensimmäinen suuri pudotus kuoppaan tapahtui sotien päätytyttä 1940-1950 luvuilla. Oli suunnatonta köyhyyttä, sotaleskiä, orpoja, jalkansa menettäneitä, eräs puujalkainen korkeushyppääjä otti vauhdin puujalka apunaan, mutta pokaisi sen pois ponnistamisen jälkeen, kanssakilpailijat raivostuivat, oli laumoittain traumatisoituneita ihmisiä. Oman lukunsa muodostivat Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta tulleet (paenneet) alueilta toisille kiertelevien joutomiesten joukot, jotka hortoiliva t pitkin pitäjiä pysähdellen vaurailta näyttävien talojen pihoihin tuoden liiteristä halkosylisen lämpimän atrian toivossa. Osa näistä lentojätkistä oli legendaarisia tarinan kertojia saaden jutuillaan taloista jopa tilapäisen rengin paikan ja sitä kautta etevimmät pysyvää työtä ja jopa Vennamon ajaman rintamamies tontin.   1960-u...

Olipa kerran nuori, innokas ja kuolematon nuori maisteri herra, joka meni valtioavarainministeriön määräyksestä erääseen ministeriöön panemaan siellä asiat kuntoon. Hän kierteli Aurajoen laajan alueen kuraisilla teillä syyttäjälaitoksen, oikeuslaitoksen, ulosottokoneiston, vankeinhoidon ja tuomioistuinlaitosten niin sanotuissa palveluyksiköissä sellaisella forcella, että Saab 99:n pohja rapisi. Turun seudun ulosottopäällikkö heti kättelyissä hädissään tarjosi joen rannan kahvilassa lohipiirakasta kertoen samalla siltä istumalta kaikki, mitä hänellä oli kerrottavana maisterin saamatta kertaakaan keskeytetyksi päällikkö herran puhetulvaa. Seuraava etappi oli lyhyen matkan päässä rumasti toljottava Kakolan vankila, jonka johtaja oli käsiojossa odottamassa jo muurin ulkopuolella. Hän aloitti maisteria pelotellakseen karmealla kuvauksella yksinäisyyssellissä istuvasta neljän poliisin ampujasta Pasasesta. Kyllästyttyään Aurajoen siliään pintaan maisteri päätti ylipäällikön suosituksesta menn...

Tekoälyn käyttäminen kouluopinoissa on aiheellisesti ollut julkisuudessa sen tarjoaman epäoppisen leviämisien takia. Sen käyttö jatkuvassa opiskelussa on varmin tae sille, että matematiikassa aivot jäävät jurakauden asteelle. Matematiikassa oppimisen A ja O on laskeminen kotilaskut kotona paperille ja vähän pitemmälle vietynä harjoitella kynän ja paperin avulla ylimääräisä laskuja tuntikausia. Itselläni on tästä vähän liikaakin kokemusta. Kävin viisi vuotta keskikoulua saadessani joka vuosi neljä nelosta, joista yksi algebrassa, toinen geometriassa kolmas englannissa ja neljäs ruotsissa. Joka kerta vaatimatonta palkkaa saava myyjänä toimiva äitini maksoi 500 markkaa preppauskurssilta, joiden ansioista juuri ja juuri suoritin matematiikan ehdot ja siirryin seuraavalle luokalle.  Kerran jäin luokalle matikan nelosten takia, kun ei huvittanut. Ihme tapahtui lukion ensimmäisellä luokalla, kun matikan opettajaksi tuli valmistumassa oleva nuori kundi. Hän oli rento tyyppi istuskell...

Ammu TV:ssä kansanedustajat Kopra, Hyrkkö ja Tuppurainen  nostivat kissan pöydälle Suomeen mahdollisesti sijoitettavasta ydinaseesta. Hyrkkö oli herkällä päällä on suositellen aseen sijoittamista Itä-Vantaalle, koska siellä on paljon puolikansalaisia jouten todistamassa, miten aseet sujahtelevat yli rajan Venäjän puolelle. Tuppuraien kovan linja puhujana, jonka puheen tuotto vasta volyymiltaan kasapanoksen räjähdystä ja pahimmillaan vääpelin karjuntaa alokkaiden aamuherätyksessä, oli valmis sijoittamaan ydinaseita ilman ydintä kansallisen kokoomuksen puoluekokouksen tiloihin varoituksella, että jos pommi räjähtää tilaan tulvahtaa demarien kehittämä salainen kaasupilvi, joka ominaisuuksiltaan   on s ellainen, että se leivittää kymmenen hehtaarin alueelle ikiaikaista ja iäti pysyvää demarihenkeä saaden tartunnan saaneen henkilön saarnaamaan kauppatorilla demarisanomaa niin, että lokitkin jättävät kokoomuslaisten käsissä olevat lörtsyt rauhaan. Väittelyssä Hyrkkö antoi sen verra...

Vesi on ihmeellinen ”alkuaine”, jonka kemiallinen kaava on hämmentävästi ja jopa pelottavasti H2O. Tämä on kuin halolla päähän kumautus. Se täräyttää mattimeikäläisiä ja heikompia kulkijoita povilleen. Taju menee lopullisesti, kun tajuaa veden olevan raskaimmillaan plus neljässä asteessa.  Eli silloin kynnetään järven pohjaa. Liekö edellä kuvattu selitys sille, että kaupungin jokaisella kulkijalla on vesipullo tai virvoittava tölkki huulilla heidän töllistellessä kadun vilinää ja askeltaessa sinne tänne kivikylän sokkeloissa odotellessa hurman pohjakosketusta. Sivulliselta tuntuu omituiselta, että ilman nestepulloa käsissä tai roikkumassa kaula hihnassa ei voi ottaa askeltakaan ilman hörppyä pullosta. Waltarin sanoin näin on ollut ja näin tulee aina olemaan ei pidä nyt paikkaansa, vaan uuden tuntemattoman WWaltarin sanoin näin ei olet ollut, mutta nyt tulee näin aina olemaan.

Suomen hiihtäjien menestystä arvioidessa usein nostetaan pöydälle Norjan menestyminen. Päävalmentaja mainitsi hurjan vertauksen Norjan hiihtäjiksi rekisteröityvien määrässä 300 tuhatta Suomen vastaavan luvun ollessa muutama tuhat hiihtäjää. Tämä on tietenkin pätevästi lausuttu, mutta suurin syy Norjan menestymiseen on sen käytettävissä olevat valtavat öljyrahat, mutta mennyt yleisurheilukausi osoitti maan pärjäävän myös lähes jokaisessa kenttä- ja juoksulajissa.   Kuuden parhaiden joukoissa vilisi norjalaisia. Taas kerran on kyse resursseista. Meidän resurssimme päinvastoin suppenevat yleisen talousahdingon seurauksena. Suomen on tarkasteltava ennen kaikkea kriittisesti resurssien käytön organisatorisia kohteita. Näyttää siltä, että meillä on kasaantunut turhan takia epäkurantteja resursseja ylätasolle niin, etteivät ne palvele menestyksen kynnyksellä olevia. Tämän seurauksena moni huipulle pyrkivä lopettaa. Ongelman ratkaisemisessa resursseja voitaisiin siirtää ylätasoilta alas....

Viime aikoina ovat eräät nuoret ekonomistit esittäneet eläkkeiden leikkaamista tehokeinona valtion menojen tasapaioittajana. Nuorehko ekonomisti Riku Määttänen piti televisiossa lähes palopuheen eläkeläisten eläkkeiden leikkausten puolesta oikeudenmukaisuutena  nuorten ja vanhemman ikäluokkien    yhdenmukaisen elintason saavuttamiskesi. Ennen kuin mennään vanhusten eläkkeiden leikkaamiseen, kannattaa nuoremman polven ottaa selville, millainen oli esimerkiksi1940-1950 syntyneiden lasten ja heidän vanhempiensa elintaso. Kansakoulussa oli selvä elintasoero talollisten ja työläisten sekä akateemisten ja tavallisten tallaajaien välillä. Ero oli suuri. Yläluokan, talolliset, akateemiset, liike-elämän lapset olivat hyvin puettuaja ja puhtaissa ja uusissa vaatteissa kulkevia omine leikevoileipineen kouluun ruokatunnilla, joka pidetiin luokan pulpeteissa. Työläislapset jyrsivät leivän kannikkaa innokkaasti samalla kun vireisen pulpetin lapsi nautti kananmunalla kuorrutettua vo...