Ylen eilinen A-Studio vahvisti käsitystä Orpon luovuuden rajallisuutta hänen tosi tosi vetoomuksesta politikoille käyttäytyä nätisti. Lindmaniin verrattuna hän oli ainakin manikyroinut olemuksensa paraatikuntoon Lindmanin olemuksen heijastellessa keskiverto suomalismiehen krapulaista aamuhabitusta. Orpon sanomiset eivät poikenneet aiemmasta hänen luetellessa tuhanteen kertaan maan kuntoon saattamisen tärkeyttä ja paraikaa menossa olevia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei näin oikealle nojaava hallitus muuta teekään, kuin ajaa parempiosaisten asioita vielä paremmiksi. Lindmanin ilme kyllä kertoi selvästi sen, että ensi vaaleissa tavataan ja silloin aletaan kumoamaan tämän hallituksen suursaavutuksia.

Muistan hyvin 1950-luvun sosiaalipolitiikan. Maaseudulla se tarkoitti, että joen rannalla olevat mahtitalot ruokkivat ja osin vaatettivat nimikkoköyhänsä, joilla oli metsän reunassa ränsistyvä entisen torpparin mökki asuntonaan. Nöyrästi nämä köyhät ilmestyivät maatilojen tupiin istumaa ison uunin viereen leipäkannikan ja ruoantähteiden toivossa. Näin kuinka nämä ihmisparat laahustivat selkä köyryssä nyytti kainalossa torppiinsa. Tämä oli aikaa ennen Pekka Kuusen kirjaa 60-luvun sosiaalipolitiikka.   Katsellessa oikeistohallituksen leikkauspolitiikkaa ja sen sanomaa, että jokainen on itse vastuussa toimentulostaan, koen jonkinlaisen järkytyksen.   Miten on mahdollista, että meidän hyvinvointivaltiomme kylmästi pakottaa suuren joukon ihmisiä tulemaan toimeen olemattomilla toimeentuloehdoilla? Etenkin lapsiperheet ovat joutuneet tiukoille ja lasten harrastuksiin ei liikene varoja. Leikkaukset olisi jotenkin ymmärrettävää, jos vatiolla ei olisi kerta kaikkiaan rahaa. Mutt...

Yhdysvaltojen sotaoperaatio Hormuzinsalmessa tuo väkisinkin mieleen vuoden 1964 elokuun 4.päivän tapatumat Pohjois-Korean rannikolla. Tällöin USA raportoi ampuneensa kolmea Pohjois-Korean rannikkopartioalusta, joista yksi tuhoutui. Tästä alkoi Korean sota. Olin silloin 21-vuotias matematiikan opiskelija. Tämä sota oli polttava väittelyiden aihe opiskelijapiireissä. Kymmenen vuotta aiemmin Ranska oli kärsinyt musertavan Dien Bien Phun tappion Koreassa. Taistelu oli legendaarinen korealaisten raahatessa käsipelin vuorten yli tykkejä tulittamaan ranskalaisten leirejä. Tämä oli Ranskan kolonialismin loppu alueella. Yhdysvallat otti Ranskan aseman käynnistäen eri vaiheiden kautta Korean sodan, joka vaati ainakin 54000 amerikkalaisen sotilaan hengen, ja 100000 haavoittui. Sota aiheutti amerikkalaisille valtavan trauman, joka on kovertanut vuosikymmeniä yhdysvaltaisten mieliä saaden aikaan ylisukupovista henkistä kuormitusta. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska Vietnamin sota ei estänyt k...

Pääministeri Orpo vannoi omantuntonsa rippeiden nimiin parempien aikojen koittavan yrityksille niille suunnatun 800 miljardin euron tukipaketin ansiosta. Myös työntekijät saisivat verohelpotuksia. Tähän on pakko sanoa, että kun Orpoa nähdessään vasaran, kaikki veronmaksajat alkavat näyttää nauloilta. Jostain syytä Orpo on alkanut vältellä julkisuutta ja pakoilee kaiken karvaissa näyttelyjen avajaisissa ja turhanpäiväisissä Euroopan neuvoston kokouksissa. Voi olla, että Orpo anelee korkeimmalta voimalta armoa siitä, että vaikka hän hylkäsi kansan, kaitselmus, poliittinen ura, ei hylkäisi häntä. On masentavaa elää sen tosiasian kanssa, että Orpon hallitus leikkaa vähäosaisilta. Terveyskeskusmaksut nousevat, sosiaalihuollosta karsitaan, indeksijäädytystä jatketaan, toimentulomaksuja typistetään, matalan kynnyksen tukia häivytetään, tuiki hyödyllisten järjestöjen tukemista supistetaan, opintotukea saksitaan, hammashuoltoa jumitetaan, pitkäaikaissairaita jätetään oman onnensa varaan, ST...

Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa.. Visio on välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita. Valtiolta ja kunnilta   visio luominen edellyttää näkemyksen luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän   sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisel...

Johtamisen taitojen kirjoilla on pitkä historia. Kiinalaisen  mestari Sunin Sodankäynti taitokirja on yli 2400 vuoden takaa. Samaa ikäluokkaa on myös erotiikka kirja Kamasutra. Tämä ei tienkään ole ihme sillä molemmat taidot ovat olleet suosiossa tähän päivään saakka. Suosio näyttää jatkuvan edelleen. Emmi-Liisa Sjöholm tarkastelee kirjassa aihetta Paperilla Toinen. Kirjassa kauttaaltaan  on hyvin henkilökohtainen näkökulma. Sama näkökulma on yhden automaailman legendaarisimmin johtajan Lee Iacoccan kirjassa omasta johtamisestaan. Molempia kirjatyyppejä on ollut ja on  kirjakaupan hyllyt pullollaan. Yllättävästi näiden molempien lajityyppien kirjoen sisällöt rakentuvat samojen teemojen varaan. Ensimmäisenä silmiin pistää parityöskentelyn merkitys. Tämä ei poissulje yksin työskentelyä, mutta parin kanssa työ onnistuu myös pysyviä tuloksia tuottaen. Toiseksi kummassakin lajissa suositaan myös ryhmätyötä. Kolmanneksi molemmat vaativat työlle antautumista ja jopa intohimoon s...

Eilisten TV-uutisten mukaan oppikirjoja laadintaan vuosittain uudestaan, vaikka kyseinen opetettava aihe ei ole muuttunut lainkaan vuosikausiin. Tällainen aine on esimerkiksi matematiikka. Uutisissa opettaja kertoi, kuinka hän lomallaan kirjottaa uutta oppikirjaa matematiikasta. Itse opetin matamatikka oppikoulussa enkä käyttänyt oppikirjaa lainkaan, vaan tulevan alan teorian esitin taululla harjoitustehtävineen. Jonkin verran ihmetyttää, mikä vimma nyt on oppikirjojen uusimiseen vuosittain, vaikka mitään muutostarvetta ei useinakaan ole. Haastateltava opettaja kertoi, kuinka hän hankkii jopa 200000 euron vuositulot oppikirjoa kirjoittamalla. Hänelle se suotakoon, mutta Opetushallitus herätys. Tällainen uusien oppikirjojen tulva aiheuttaa aivan turhan tulosiirron kustantajille ja kirjoen kirjoittajille ja on kaiken lisäksi valtion rahojen tuhlausta näin kireässä taloustilanteessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkikoon asiaa (VTV).