Pääministeri Orpo vannoi omantuntonsa rippeiden nimiin parempien aikojen koittavan yrityksille niille suunnatun 800 miljardin euron tukipaketin ansiosta. Myös työntekijät saisivat verohelpotuksia. Tähän on pakko sanoa, että kun Orpoa nähdessään vasaran, kaikki veronmaksajat alkavat näyttää nauloilta. Jostain syytä Orpo on alkanut vältellä julkisuutta ja pakoilee kaiken karvaissa näyttelyjen avajaisissa ja turhanpäiväisissä Euroopan neuvoston kokouksissa. Voi olla, että Orpo anelee korkeimmalta voimalta armoa siitä, että vaikka hän hylkäsi kansan, kaitselmus, poliittinen ura, ei hylkäisi häntä. On masentavaa elää sen tosiasian kanssa, että Orpon hallitus leikkaa vähäosaisilta. Terveyskeskusmaksut nousevat, sosiaalihuollosta karsitaan, indeksijäädytystä jatketaan, toimentulomaksuja typistetään, matalan kynnyksen tukia häivytetään, tuiki hyödyllisten järjestöjen tukemista supistetaan, opintotukea saksitaan, hammashuoltoa jumitetaan, pitkäaikaissairaita jätetään oman onnensa varaan, ST...

Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa.. Visio on välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita. Valtiolta ja kunnilta   visio luominen edellyttää näkemyksen luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän   sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisel...

Johtamisen taitojen kirjoilla on pitkä historia. Kiinalaisen  mestari Sunin Sodankäynti taitokirja on yli 2400 vuoden takaa. Samaa ikäluokkaa on myös erotiikka kirja Kamasutra. Tämä ei tienkään ole ihme sillä molemmat taidot ovat olleet suosiossa tähän päivään saakka. Suosio näyttää jatkuvan edelleen. Emmi-Liisa Sjöholm tarkastelee kirjassa aihetta Paperilla Toinen. Kirjassa kauttaaltaan  on hyvin henkilökohtainen näkökulma. Sama näkökulma on yhden automaailman legendaarisimmin johtajan Lee Iacoccan kirjassa omasta johtamisestaan. Molempia kirjatyyppejä on ollut ja on  kirjakaupan hyllyt pullollaan. Yllättävästi näiden molempien lajityyppien kirjoen sisällöt rakentuvat samojen teemojen varaan. Ensimmäisenä silmiin pistää parityöskentelyn merkitys. Tämä ei poissulje yksin työskentelyä, mutta parin kanssa työ onnistuu myös pysyviä tuloksia tuottaen. Toiseksi kummassakin lajissa suositaan myös ryhmätyötä. Kolmanneksi molemmat vaativat työlle antautumista ja jopa intohimoon s...

Eilisten TV-uutisten mukaan oppikirjoja laadintaan vuosittain uudestaan, vaikka kyseinen opetettava aihe ei ole muuttunut lainkaan vuosikausiin. Tällainen aine on esimerkiksi matematiikka. Uutisissa opettaja kertoi, kuinka hän lomallaan kirjottaa uutta oppikirjaa matematiikasta. Itse opetin matamatikka oppikoulussa enkä käyttänyt oppikirjaa lainkaan, vaan tulevan alan teorian esitin taululla harjoitustehtävineen. Jonkin verran ihmetyttää, mikä vimma nyt on oppikirjojen uusimiseen vuosittain, vaikka mitään muutostarvetta ei useinakaan ole. Haastateltava opettaja kertoi, kuinka hän hankkii jopa 200000 euron vuositulot oppikirjoa kirjoittamalla. Hänelle se suotakoon, mutta Opetushallitus herätys. Tällainen uusien oppikirjojen tulva aiheuttaa aivan turhan tulosiirron kustantajille ja kirjoen kirjoittajille ja on kaiken lisäksi valtion rahojen tuhlausta näin kireässä taloustilanteessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkikoon asiaa (VTV).

Kun pohdiskelen, miksi Suomi mataa vuodesta toiseen taloudessaan umpisurkealla uralla, tulee mieleeni erään lähisukulaiseni tilanhoito. Pariskunta osti Amerikassa tienatuilla dollareilla pitäjän suurimman maatilan satojen hehtaarien metsineen. Ensimmäiset vuosikymmenet tila tuotti kohtuullisesti elantoa taloudessa asuville parsikunnalle ja heidän lapsilleen. Palkollisiakin oli varaa pitää melkoinen joukko. Vähitellen alkoi kuitenkin näkyä tilan hoidon vaatiman ammattitaidon puute. Vehnää kylvettiin alaville maille, jossa hallan vaara oli suuri ja hyvälle etelä rintama maille kylvettiin turnipseja, joilla ei juuri ollut käyttöä, kuin satunnaisesti karjan ruokinnassa ja silloinkin turnipsit piti pilkkoa atraimelle silpuiksi, etteivät lehmät tukehtuisi.   Heinät niitettiin, mutta säilöttiin sateille alttiisiin latoihin, joiden katot vuotivat kuin seulat. Syyskyntöjä ei tehty, pellot kesannoituvat. Isäntä ei osallistunut maanviljelykseen, vaan piti kunnia asianaan pyristellä kuorma-aut...

Kymmeniä kertoja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän on mollannut meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta. Perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.   Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintoteknisesti tehokas. Olisikin väärin moittia perustuslakivaliokunnan työtä poliittisesti leimautuneeksi ja tehottomaksi. Niin sanotun ulkopuolisen Orbanin näkemyksen lisäksi kannattaa kaivaa esille OM:n entisen kansliapäällikkö Tiina Astolan kommentti.    Lähtöhaastattelussaan  TV 1:n uuti...

Tuoreimmat terveiset hänelle lähettivät 11.4.2026 HS:ssä Anu Koivunen, Suna Vuori, Reetta Räty ja tietysti Timo Soini. Aihetta jonkin verran tunteneena kerron lyhyesti, mitä valtiovarainministeriössä (VM) voi tapahtua ja pitää tapahtua. Alivaltiosihteeri Juhani Kivelän pyynnöstä (käskystä) sain häneltä toimeksiannon konsultoida ministeriön ylintä johtoa. Hetken aikaa Kivelän kanssa pohdittuamme tulimme tulokseen, että sujuvan ja innostavan ilmapiiri luomiseksi ryhmätöihin ja koko reformiin pitää ottaa mukaan koko henkilöstö. Muutoin olisi näyttänyt aika rumalta, jos vain herroja haastatellaan ja hyysätään johtamisen kehittämisen nimissä. Ei, ei kaikki mukaan vaan. Niinpä konsulttikaverini Timo Ojalan kanssa aloin vetää osastoittain  puolentoista päivän seminaareja Säätytalossa ja osittain Ritarihuoneessa. Puitteista juttu ei ainakaan jäänyt siis kiinni. Avainmetodiksi osoittautui ryhmätöiden tekeminen ja seinätaulutekniikka niiden käsittelyssä. Ei siis mitään uusia jaarituksi...