Syy tähän ei
ollut toimittaja Annika Damströmin, päinvastoin hän joutui vetämään istunnon
yllättäen yksin toisen vetäjän sairastuttua. EU:n tukipakettia puolusteltiin ja moitittiin riippuen,
minkä puolueen edustajasta oli kyse. Kodinhoidontuki koki saman kohtalon Juha
Vainoina sanoin: ”Ei oo virka mulla enää tumma puna peittää nenää”. Työllisyys,
työpaikat, työttömyyspäiväraha, maahanmuutto, velanmaksu, verokeplottelu kirjekuorilla,
jne saivat tasaiseen tahtiin kiitosta ja tappouhkauksia. Pakollinen toinen aste
se erityistuomion. Orpo jankutti, että vain työllisyyden nostamien 75
prosenttiin voi pelastaa meidät.
On kummallista,
että kaikkien eilisten kaltaisten istuntojen sanoma pelkistyy: tarina on sama,
päivä on eri.
Eikö voitaisi
alkaa vakavasti keskustella siltä aksioomalta, että yhteiskuntamme on suuri
tuotantolaitos lasten syntymisineen, mikä valmista kilpailukykyisä ulkomaankaupaksi
meneviä tuotteita ja palveluja, ja näin saatavilla varoilla kustannetaan
hyvinvointimme koko maassa. Siihen tarvitaan hyvää koulutusta ja sen avulla
syntyviä asiantuntijoita laidasta laitaan, innovaatioita, patentteja, tehokasta
tuotantoteknologiaa, toimivaa tehokasta julkista sektoria sekä turvallista vakaata
ja demokraattista valtiota.
Kaiken ydin
on, että Suomessa on tarpeeksi yrityksiä tuottamaan kaupaksi menevät ja
kilpailukykyisiä tuotteita ja yrityksillä kyky hyödyntää maamme raaka-aine lähteitä
sekä julkinen valta, joka luo tähän tarvittavan infrastruktuurin. Eihän tämä
paljon ole vaadittu.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti