Kirkkovaltuusto
valitaan joka neljäs vuosi johtamaan ylimpänä elimenä seurakuntaa. Maaseudulla yleensä
valtuuston jäsenet ovat maallikkoja, jotka edustavat yhteiskunnan eri
ryhmittymiä, ei puolueita.
Yksittäistapaus
ei riitä osoittamaan jonkin asian tilaa kattavasti tai miten jonkin prosessin
tulisi olla. Sallittakoon tässä kuitenkin kertoa tosi kertomus, miten eräs
tapahtumaketju eteni.
Kymmenvuotiaalla
Jukalla oli koulukaveri Kari, joka koko lukukauden oli ollut masentuneen näköinen,
hiljainen ja omiin oloihinsa vaipunut. Kari pyysi kerran Jukka tulemaan kotimökkinsä
pihalle pelaamaan tirppaa. Se on peli, jossa käsivarrenmittaisella kepillä
lyödään sormenpituista tikkua.
Karin holhoajana
toimi noin viisikymppinen invalidi mies, ei sotainvalidi. Mies tuli myös mukaan
peliin ja pyysi Jukka tulemaan huomennakin pelaamaan. Jukan tultua peli ulkona eteni
hyvin Jukan ja invalidin välillä. Tämä pyysi pelin jälkeen Jukka tulemaan mökkiin
sisäänsä juomaan mehua.
Jukan aavistaessa
tekeillä olevan jotain sopimatonta, hän jäi varuilleen oven pieleen seisomaan. Invalidin
maanittelun jälkeen Jukan pysyessä oven pielessä invalidi hyökkäsi Jukka kohti,
joka vikkellä kinttuisena pääsi juuri ja juuri karkuun taka-ajajan käden hipoessa
Jukan paidan lievettä.
Jukan
kertoessa tapahtumasta kirkkovaltuuston jäsen isoisälleen, asia tuli
sosiaalitoimen tietoon. Kari sai toisen kodin ja myöhemmin invalidi teki
itsemurhan.
Tapaus antaa
viitteitä siitä, että kirkkovaltuustolla voi verkostonsa kautta olla paljon laajempi
vaikuttavuuskenttä, kuin mitä sen virallinen toimivalta on.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti