Ohjelman lapasuutta
käsitelevä osio täytti tehtävänsä, mutta kärsi keskivertoneuroosista. Asiat todellisuudessa
pääpiiteittäin saattoivat olla, kuten ne esitettiin, mutta ne olivat monella
muullakin tavoin. Moni lapsi koki silloin vaikeita ja jopa traumaattisia tilanteita
tai peräti kohtaloita. Tähän voi vasta-argumentoija sanoa, että ohjelmaa läpikulkevana
runkona tietoisesti valittiin ohjaamaan positiivinen pohjavire ja ettei yhteen
ohjelmaan voi sisällyttää monia tulokulmia puhumattakaan läpileikkaavia
tarkasteluotteita. Tällaista argumentaatiota on hankalaa kumota, mutta
horjuttaa voi.
Osion
valittu maalaissävytteisen lapsuudenvieton positiivinen kuvausote tunnetasolla
sulkee pois ikävimpiä särmiä. Aikaperspektiivin alkaminen 1960-luvun lopusta rajaa
pois tietenkin dramaattiset vuoden 1940 jälkeiset vaikeat ajat, jotka löivät
karua leimaa sen ajan lapsiin. Noin 55000 sotaorpoa kärsi ja kärsii
isättömyydestään, moni koko elämänsä ajan. Ruotsiin lähetetyt 80000 lasta oli
kummallinen operaatio. Tutkimukset ovat osoittaneet, että haitat olivat paljon suurempia
kuin hyödyt. Moni näistä lapsista on kokenut paluunsa Suomeen hämmentäväksi,
mikä ei kaikilta ole laantunut vieläkään. Moni on myös kokenut vaikeaksi jäämisensä
asumaan loppu elämäkseen Ruotsiin.
Yle TV 1:n ”Suomi
on maalainen” ohjelman vika ei ole jättää käsittelemättä näiden lapsien
kohtaloita. Sen mainitseminen olisi kuitenkin avartanut ohjelma perspektiiviä.
Translated by Annukka Mäkinen
Kommentit
Lähetä kommentti