Nixon irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1973. Yksi syy tähän oli, että Yhdysvaltojen kultakanta oli huvennut Vietnamin sotaan ja se tarvitsi rahoituspohjan vahvistamista. Kultakanta oli alun perin luotu hallitsijan suitsimiseen, sillä rahaa sai olla vain ekvivalentti määrä kultaa. Nixonista lähtien raha ja niiden arvon perustuvat luottamukseen, joka oli markkinoilla kuhunkin valuuttaan.
Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloinut mikään muu taho kuin finanssitalouden luottamus ja hatara sääntely. Kurssivaihteluja ovat vauhdittaneet erilaiset päätös purkaa pankkien sääntelyä. Friedmanin opit saivat valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa.
Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen, finanssitalouteen.
EU-maissa on nyt oudon pelottava ja odottava ilmapiiri Trumpin uudelleen valintaa odoteltaessa. Trump tulee ajamaan suoraviivaista protektionismia ja kasvattaa samalla setelikantaa, koska maailman valuuttana dollari ei näy USA:lle inflaationa.
Kiina voi säätää valtavaa talouttaan devalvaatiolla ja velan kasvattamiselle. Euro-maat eivät voi sääntöjensä takia devalvoida tilanteissa, joissa se olisi luonnollista ja sille hyvää talouspolitiikkaa. Sen sijaan troikat ja komissaarit patistavat kilpailukyvyn nostamiseen työtekijöiden kustannuksella. Velan kasvattaminen on EU:n nykystrategiassa myrkkyä. Friedmanin opit ovat voimissaan yhä. Pankit koetaan ahneina. Ilmapiiri on kaiken kaikkiaan altis ääri-ilmiöille.
Kiina voi säätää valtavaa talouttaan devalvaatiolla ja velan kasvattamiselle. Euro-maat eivät voi sääntöjensä takia devalvoida tilanteissa, joissa se olisi luonnollista ja sille hyvää talouspolitiikkaa. Sen sijaan troikat ja komissaarit patistavat kilpailukyvyn nostamiseen työtekijöiden kustannuksella. Velan kasvattaminen on EU:n nykystrategiassa myrkkyä. Friedmanin opit ovat voimissaan yhä. Pankit koetaan ahneina. Ilmapiiri on kaiken kaikkiaan altis ääri-ilmiöille.
Euro täytyisi tienkin devalvoida, mutta sen estää - ei tosiasiassa Maastricht92- vaan euromaiden talouksien erivaiheisuus. Etelän maat hyötyisivät, mutta Pohjoisen maat lukuun ottamatta Suomea menettäisivät.
Voisivatko EU-maat jättää kylmästi osan veloistaan maksamatta, kuten Yhdysvallat on tehnyt vedoten dollarin arvon edulliseen kehitykseen velkojalle? Eivät voi, koska euro ei ole dollarin veroinen maailman valuutta.
Näyttää ikävä kyllä siltä, että EU on maalannut itsensä nurkkaan. EU ei pääse nurkasta ilman suurta kriisiä. Helpoimmillaan se voi olla taloudellinen katastrofi, lievimmillään eri sosiaali- ja kansanryhmien ja uskontojen välisen suurkonflikti ja vaarallisemmillaan eri maiden välisen sota.
,
Kommentit
Lähetä kommentti