Siirry pääsisältöön


542. Arvojohtamisen kriisi

Yhtenä  keskeisenä maailman tulvaisuutta rasittavana uhkana on maailman laajuinen arvojohtamisen kriisi (Radio Classic 12.1. 2014). Perspektiiviä kriisiin tuo havainto, että Aasiassa on tulossa kulutusmarkkinoille suuri, valtavaksi  kasvava keskiluokka. Se vaatii  OECD-maiden tasoista laatua elämälleen.

Yrityksille  on mutkatonta kouluttaa arvojohtamista ottamalla omistajat, johto ja työntekijät koulutusprosesseihin, joissa aihe istutetaan organisaatioon. Ei se aina ole helppoa, mutta usein siinä onnistutaan, ainakin kohtalaisesti. Mutta kyse on aina voiton kasvattamisesta. Julkisella sektorilla voidaan soveltaa samoja menetelmiä.

Viime kädessä kyse ei ole organisaation arvoista vaan johtajien. Missä ovat ne vaikutusvaltaiset johtajat, jotka ajavat muutosta  maailman laajuisen työttömyyteen, tuloerojen kasvamiseen ja ilmastomuutoksen hallintaan. Sekin tiedetään, että maapallon megametropolien lukumäärä kasvaa muutamassa kymmenessä vuodessa noin 40:een. Osan näiden polien laitamien elämä muistuttaa  aavekaupunkien katukuvaa. Toki ne tarjoavat myös valtavasti mahdollisuuksia. Sekin tiedetään, että väärän tiedon määrä tulee verkoissa valtavaksi ongelmaksi. Kaiken tämä hallitsemiseksi tarvitaan arvojohtajia, joita ei vaivaa moraalikato. Heidän pitäisi johtaa esimerkillään.

Todennäköisesti tällaiset johtajat astuvat viimeistään silloin esiin, kun jotain länsimaat kohtaa pitkä kohtalonomainen katastrofi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *