1626. Lapsi oikeaan kouluun

     On oikein luottaa omiin kykyihinsä ja pistää lapio syvälle maahan. Tällä tavoin on moni pärjännyt elämässään.

     Tilanne Euroopassa on kuitenkin muuttumassa niin työttömäksi ja eksyksissä olemiseksi, ettei pelkällä pärjäämisen eetoksella kukaan voi turvata hyvää elämää. Pelkkään kovaan työhön luottamisessa voi piilläkin epäonnistumisriski.

     Opiskelu on tarjonnut suomalaisille korvaamattoman keinon sosiaaliseen nousuun. Maksutonta opiskelujärjestelmää korkeakouluineen ja peruskoulu ovat luoneet yhteiskuntaa eheyttäviä elementtejä ja  yhteisöllistä koheesiota.

     Riippuu hyvin paljon vanhempien taustoista, kuinka aktiivisia he ovat vaikuttamaan yläkouluvalintaan. Kussakin kunnassa on kaksi tasoa, jotka vaikuttavat ratkaisuun: virallinen taso erilaisine opetuksen painotuksineen eri kouluissa ja epävirallinen taso, joka käytännössä määrittää oppilaaksi oton kriteerit.

     Satu Koivuhovi (2013) on jakanut valintamahdollisuudet nelikenttään kouluiksi: painotettu opetus, ei painotettu opetus, lähin koulu ja kaukaisempi koulu.

     Hänen mukaansa äidin koulutustaso näyttää olevan merkittävä tekijä kouluvalinnassa. Vähän yleistäen: mitä kouluttautuneimpia vanhemmat ovat, sitä taitavampia he ovat käyttämään valintamahdollisuuksia ja sitä suuremman merkityksen saa paintoettu koulu. Näillä vanhemmilla koululutus voi olla koko perheen projekti. Riskiryhmään kuuluvat ei painotettua ja kaukaisempaa koulua käyvät.

     Vaikka työtä ei näytä olevan tarjolla ja joku opiskelee tässä tilanteessa niin, että tekee mielii välillä tyhjentää pääkoppa, opiskelu kannattaa. Tällä tavoin voi muodostaa omasta itsestään aikakin mittatikun, johon verrata, mitä ympärillä tapahtuu. Muutoin saattaa vaeltaa eksyksissä.

     Opiskeleminen on nähtävä tiedon hankintana ja tiedon osaaminen välineenä, että osaa jatkaa eteenpäin.