Siirry pääsisältöön

1615. Etiikan neuvo Helsingin Etykille venäläisten kutsumisessa. I.Kant olisi kutsunut, S. Beauvoir ei


     Joku tietävä jyrähtäisi heti, että kysymys on absurdi, koska etiikka on henkilökohtainen asia. Se pitää paikkansa, mutta ilman etiikan ohjailua yhteiskunnissa vallitsisi anarkia.

     Yksilö tasolla etiikka ja sen kehittyminen muodostavat elämän kestävän projektin itse kullekin. Etiikan pitäisi kysyä meiltä jokaiselta jatkuvasti, mitä ja miksi tämä täytyy tehdä tai jättää tekemättä.

    Jo Aristotelesin ajoista etiikkaan on kuulunut onnen tavoittelu, tilanneviisaus ja sosiaalinen kompetenssi ja sosiaalisten sääntöjen hyväksi käyttö. Jälkimmäinen tarkoittaa äärimmilleen tulkittuna kansalaistottelemattomuutta.

     Filosofi I. Kant korosti sääntöjen noudattamisen tähdellisyyttä jopa niin pitkälle, että etiikan säännöistä pitäisi tehdä lakeja. Laet määrittelisivät moraalin. Ihminen on vapaa, koska häntä edustavat instituutiot ovat vapaat säätämään lakeja.

     Kant olisi tehnyt, kuin Suomen ulkopoliittinen johto teki.

     Se mitkä seikat päätöksen teossa otetaan kulloinkin huomioon, edustaa eettistä käytöstapaa. Puhutaan hyöty ja seurausetiikasta. Tämä saattaa olla tärkeä näkökulma Helsingin Etyk-tapauksessa.

     Simone de Beauvoir huomauttaa, että olemassa suuri riski sille, ettei ihminen näe vaputtaan valita. Sehän usein tarkoittaa, kuten myös Helsingin Etyk-tapauksessa, vapautta valita uhkien ja mahdollisuuksien välistä. Tästä seuraa myös päätöksestä vastuun ottaminen.

     Täytyy huomata aiemmin sanottu, että eettiseen toimintaa kuulu myös, harvoissa tapauksissa kylläkin, sosiaalisten sääntöjen kiertäminen tai jopa rikkominen, jos hyötyetiikan välittömät tulokset voittavat seurausetiikan saavutukset.

    Näyttää siltä, että Simone de Beauvoir ei olisi välittänyt Venäjä-pakotteista, vaan kutsunut kokoukseen mukaan Venäjän lähetystön edustajat.

     Eettisiä kysymyksiä ei kuitenkaan voi ulkoistaa (Beauvoir), vaikka ne perustusivat ulkopuolisiin sääntöihin. Tämä näkyy myös siinä, että ihmisellä on sisäsyntien kyky ja ehkä myös tarve ottaa kantaa eettisiin kysymyksiin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *