Siirry pääsisältöön

2000. Henkilökunnan syvähaastattelu

      Päivän päätteeksi sovittiin, että haastattelisin kaikki henkilöt. Se oli melkoinen urakka, jos kymmenenkin prosenttia aiemmin kuulusta piti paikkansa. Tunnetta tuntui olevan niin paljon mukana, ettei kyselytutkimus toisi riittävästi esille syvissä pohjavirroissa piileskelevää todellisuutta.
     Haastattelujen anti yllätti, sillä työntekijät puhuivat avoimesti henkeäsalpaavia tarinoita työyhteisön ihmeellisyyksistä. Äänenpainot olivat provosoivan suoria. Puheista päätellen virasto oli varsinainen riitojen temmellyskenttä. Käydessäni yksityiskohtaisesti henkilö henkilöltä läpi tuloksia, ne olevat karmeita:
     ”Arkisto kuin pommi, henkinen panos kova, uhkailua, pelon ilmapiiri, stressi, mikään ei ole turvallisesti hallinnassa, S ja R suosikkeja, miksi täytyy olla näin, yksi ihminen on opetellut uutta 50 vuotta, tulee kirottua, luottamuspula, jne”.
     Parin viikon kuluttua sain kyselyjen alustavat tulokset sellaiseen kuntoon, että lähdin pitämään käräjäoikeuteen keskustelutilaisuutta. Se toisi tarkennuksia avoimiin kysymyksiin.
     Laamanni hyväksyi päivän agendani. Kokoushuoneessa puhuin taas kerran hyvän johtamisen periaatteista ja siitä, millainen oli hyvin johdettu yksikkö, mikä sai kielet kirpoilemaan sinne tänne.
     Johtoryhmästä kertoessani vaadittiin heti sen kokoontumista, muttei tiedetty, ketkä siihen kuuluivat, jolloin laamanni alkoi luetella nimiä.
     Keskusteluissa kävi ilmi, että oli käskemistä alakertaan, tiedon pimittämistä, valehtelua, sattumanvaraista töiden jakoa, luvatta poissaoloa, epämääräisiä ylityöpalkkoja, osastosihteerin määräilyä – siis todellinen sekamelska.
     Palasin junalla väsyneenä kotiin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *