Siirry pääsisältöön


2677. Rouva Haukion puhe tuomiokirkossa

Rouva Haukion puhe tuomiokirkossa lähti sydämestä ja tavoitti kuulijoiden sisintä. Sen tasapainoisuus ja kiihkottomuus heijastivat puhujan lämmintä suhtautumista lottajärjestöön ja lotta perinteisiin. Sitä kuunnellessa ajatus ei lähtenyt harhailemaan sotatanterille, vaan se oli rauhan sanoma päättäjille ja kiitollisuuden sanoma lotille. Se oli myös tarkoitettu viestiksi maiden johtajille rauhan säilyttämisen tärkeydestä ja hiljainen huuto rauhan puolesta kaikkialla maailmassa.

Puheesta välittyi viesti lottaliikkeen monipuolisuudesta ja sukupolvien yli viriävästä humaanisuudesta. Sodan oloissa lotat muodostivat viimeisen puolustuslinjan, joka ei murtunut, vaan tarvittaessa muotoutui sodan linjoja noudatellen. Puheesta kaikui rauhan ja toveruuden sointi, joka oli paikoin lähellä sotaa, mutta niin kaukana militarismista. Rauhan sanoma presidentin rouvan suusta on tärkeää sodan jälkeisille sukupolville, koska näin ne voivat asemoida lotat rauhan aatteen sisään, ei passiivisiksi toimijoiksi vaan aktiivisiksi tekijöiksi.

Haukion ei tarvinnut mainita tai korostaa lottajärjestön lakkauttamista, sillä valvontakomission toimet lottia kohtaan olivat voittajien eleitä liikettä kohtaan. En kuullut puheessa mainintaa valvontakomissiosta, ei edes sivulauseessa. Tosi asia on, että lottatoiminta virisi kasvuun kylmän sodan päätyttyä ja kukoistaa edelleen.  Silloin tapahtui myös veteraanien kunnianpalautus. Isäni otti kaapistaan esille sotilas pukunsa arvomerkkeineen ja lähti kaveri porukassa Ruotsin laivalle risteilylle. Kaikki tahoivat tarjota. Luulen saamaa arvonpalautusta myös lotta asusteille.

Esityksenä puhe oli mestariluokan tasoa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3311. Ylen A-studiossa Ville Rydman "poltti" Suomen palkkamallin tuhkaksi

Viimein tulee hännän huippu pikku Ville liukas liukku Smolnan tuiskea rakki. Tämä Juhani Ahon hahmo jakoi alatyylisiä kommentteja viime perjantain A-studion istunnossa soimalla ay-liikettä lakkoherkiksi palatsiherroiksi Hakaniementorin laidalla, jotka ajavat vain omia etujaan komeissa huoneissaan. Teollisuuden Aalto yrittäessä selittää, kuinka ennenkuulumatonta hallitukselta oli kirjata lakiin mojova määrä työehtojen heikennyksiä ilman että, niistä edes neuvoteltaisiin ay-liikkeen kanssa. M. Pentikäinen vänkäsi vastaan hyrisemällä vieressä, kuinka ay-väki oli marssinut ulos neuvotetuista ovat paukkuen. ”Ei halua edes neuvotella”, pauhasi Pentikäinen. Ulkopuolisen realistinen kuva tilanteesta on, että hallitus on ensin naulinnut hallitusohjelmaansa tämän keväisen palkkamallinsa ja jos neuvottelut pidetään, ne ovat lähinnä kosmeettisia, koska hallitus jatkuvasti korostaa, ettei mallista luovuta. Mistä siis neuvoteltaisiin. Ei siis mistään. Tässä välissä on syytä hyräillä vielä kerran O

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *