Siirry pääsisältöön


2683. Jos joutuisin pysymetsästä viisikymppisenä lehden uutistoimittajaksi

Päätoimittaja lähettää minut tekemään juttua Taasianjoen tilanteesta. Ilmeisesti soittaisin asianomaisiin ely-keskuksiin ja pyytäisin haastattelua vesistöasiaoista vastaavalta asiantuntijalta. Samalla asiantuntija voi esitellä joen kokonaistilannetta. Siihen kuuluisi virtaama määrät ja niiden vaihtelut sekä suurimmat saastuttajat ja miten saaste määriä valvotaan.

Tämän lisäksi minun täytyisi saada lista koskista, mahdollisilta voimalaitoksista ja maanviljelytoiminnan laajuudesta sekä tieoja valuma-alueesta. Tämän uskoisin olevan tärkeä lista, koska sen avulla pysyisin suunnistamaan joen uhkatekijöihin. Jos voimalaitos on, joen juoksutusohjelma kertoo, miten veden määrä ja korkeus voimalan alapuolella vaihtelee tai on suunniteltu vaihtelevan. Tämä antaa merkkejä mahdollista tulva-alueista, alueiden mahdollisista pengerryksistä ja laajuudesta.

Tuntuisi järkevältä lähteä yläjuoksulta seuraamaan joen tilaa kävellen tai moottoripyörällä. Koko joen varren seuraaminen on liian työlästä. Tämä sijaan tuntuisi toimivalta ratkaisulta pysähtyä oletettuihin ja varmoihin kriittisiin kohtiin sekä haastatella näytteiden ottajia, jota ottavat näytteet veden laadusta ja korkeudesta. Tuntuisi samalla oliis hyödylliseltä tavata joen varren hyvin tuntevia henkilöitä. Nämä yleensä ovat maanviljelijöitä, kalastajia ja mökkiläisiä. Näin voisin saada arvokasta, mutta jonkin verran subjektiivista kuvaa joesta ja sen elämästä.

En tiedä saisinko järkevää päätoimittajan hyväksymää juttua kasaan. Ainakin yrittäisin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3311. Ylen A-studiossa Ville Rydman "poltti" Suomen palkkamallin tuhkaksi

Viimein tulee hännän huippu pikku Ville liukas liukku Smolnan tuiskea rakki. Tämä Juhani Ahon hahmo jakoi alatyylisiä kommentteja viime perjantain A-studion istunnossa soimalla ay-liikettä lakkoherkiksi palatsiherroiksi Hakaniementorin laidalla, jotka ajavat vain omia etujaan komeissa huoneissaan. Teollisuuden Aalto yrittäessä selittää, kuinka ennenkuulumatonta hallitukselta oli kirjata lakiin mojova määrä työehtojen heikennyksiä ilman että, niistä edes neuvoteltaisiin ay-liikkeen kanssa. M. Pentikäinen vänkäsi vastaan hyrisemällä vieressä, kuinka ay-väki oli marssinut ulos neuvotetuista ovat paukkuen. ”Ei halua edes neuvotella”, pauhasi Pentikäinen. Ulkopuolisen realistinen kuva tilanteesta on, että hallitus on ensin naulinnut hallitusohjelmaansa tämän keväisen palkkamallinsa ja jos neuvottelut pidetään, ne ovat lähinnä kosmeettisia, koska hallitus jatkuvasti korostaa, ettei mallista luovuta. Mistä siis neuvoteltaisiin. Ei siis mistään. Tässä välissä on syytä hyräillä vielä kerran O

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *