Siirry pääsisältöön


3024. Shakki pelin paradoksi puhkaisi digikuplan

Shakki pelin paradoksi antaa kuvaa, mitä voi tapahtua digitalisoitumisessa. 1970-luvulla Big Blue tietokone pantiin pelaamaan pelin taituria vastan. Kone voitti, muttei pysynyt asettamaan nappuloita oikeille paikoille. Digitalisaation ansiosta sisätyö siirtyy  johtavassa asemassa oleville johtohenkilöille ja ikävät työt suoritustasolle. Yleensä työn polarisoituminen ei tapahdu hetkessä, vaan siirtymä on liukuva ja kestää jopa vuosia. Suuri kysymys kuluu: mihin joutuu keskiluokka ja tyytykö alaluokka hanttihommiin? Vaarana on, että jossain maassa jonain ajan kohtana toimeton keskiluokka nousee kapinaan. Yhdysvallat on ollut mediassa esillä tässä asiaviitteessä.

Jokaisessa yhteiskunnissa polarisaatio tapahtuu maalle ominaisella tavalla. Meillä pankkien digitalisoimisen ansiosta vapautunut konttori henkilökunta adaptoitui melko jouhevasti yhteiskuntaan 1990-luvun alussa. Tämä kuitenkin avasi portit työkäsitteen vähittäiseen muuttumiseen.

Korona ja etätyö antoivat pontta muutokselle. Niinpä ettyö lisääntyi noin 40 prosenttiin työstä ja se tulee aiheuttamaan työikäisille ikävyyksiä. Ensimmäisenä tulee vastaan työsosiaalinen yksinäisyys. Kotona työskentely luonnollisesti eriyttää tekijää työyhteisöstä, jolloin työkin pahimmassa tapauksessa alkaa tuntua pakolliselta irrallisuudelta, mikä on omiaan rasittamaan psyykettä. Kun kotona työskentelevä normaalien kontaktien kautta saa informaatiota, että voisi tehdä muutakin ansiota tuottavaa kotityötä, niin ajan mittaan huomaamatta hänen työnsä pirstaloituu.

Tällöin hän on jo uralla, jossa työn luonne tulee muuttumaan säläksi, jossa hän ei itsekään tiedä, miten pitää langat käsissä. Lopputuloksena voi olla mielenterveysongelmista kärsivä vaikeasti ansiotuloilla toimeen tuleva henkilö. Parhaassa tapauksessa hän ottaa sopivan määrä pikkuprojekteja, jotka takaavat hyvänkin toimeentulon. Hänellä täytyy olla vain tarkkana työajan seurannassa ja käytössä laskutusprotokolla. Kaiken kaikkiaan hänen täytyy olla kurinalainen.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *