Se, miksi suuret maat hyökkäävät pienempien kimppuun, johtuu samasta syystä, kun iso poika rökittää heiveröisempää. Sitä sattuu vain ottamaan päähän pienemmän olemus, kyky pelata fudista paremmin, kateus tai pienemmän hieno taittoveitsi taikka yleinen vastemielisyys heikompaa kohtaan. Suezin sota 1950-luvulla oli seurausta Egyptin alueella olevan kanavan kansallistamisesta, mistä Britannia oli erityisen käärmeissäin. Britannia piti selvänä asiana, että kun se oli kanavan siihen rakentanut, se kuuluu sille. Jos lähdetään pohtimaan, mitä Britannia oli aiempina vuosi kymmeninä alueella tehnyt, siitä tulee pitkä ja ankea tarina. Britannia seurasi vierestä Adenin siirtomaassaan, kun sen masinoimat sodat alueella riehuivat. Yhdysvaltain Vietnamin sota johtui siitä, ettei Yhdysvallat sietänyt alueen joutumista kommunistien käsiin. Syynä oli kateus ja oman edun tavoittelu. Yhdysvalain Irakin sodassa 1990-luvun alussa kyse oli inhokki Saddamista ja öljy kateudesta. Britannian M. Thatcherin Falklandin sota 1980-luvun alussa oli surkuhupaisa näytelmä, jossa Britannia hyökkäsi tuhansilla miehillä saareen omia kaatuneita ollessa yli kolme sataa. Huhujen mukaan saarella suunniteltiin kapinaa. Tässä kohtaa on syytä vakavasti kysyä, miksi maailman Britannia hyökkää toisella puolella maapalloa asustavan kansakunnan saarelle ottaen sen haltuunsa. Samaa voi kysyä Yhdysvalloilta. Näitä Falkland ja Vietnam tapauksia maailma on pullollaan. Nyt meneillään oleva Ukrainan sodassa Venäjän motiivi on laajentaa Venäjän aluetta ja ottaa haltuunsa ja tuotanto käyttöön hedelmällinen maa.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti