Yksinvalaisesti johdetut tai muutoin keskitettyyn valtaan perustuvat kansakunnat eivät ole pystyneet luomaan suhteutettuna omaan aikaansa puhumattakaan suhteutettuna nykyaikaan niin kyvykkäitä innovaatiota kuin demokraattiset maat. Esimerkkinä olkoon Taka-Indonesian khmerit, jotka kyllä perustuvat loistavia kaupunkia (Anghor) ja niiden vaatimia kastelu- ja viemärijärjestelmiä. Toisena esimerkkinä käy muinainen Egypti, joka pyramidien rakennustekniikkaa vieläkään ei tarkkaan tiedetä.
On melko hyvää
evidenssiä demokraattisten maiden innovointi kyvykkyyden paremmuudesta verrattuna
samaan aikaan vaikuttaneiden autoritaarisesti johdettujen valtioiden kanssa.
Saksa tarjoaa yhden esimerkin, ettei suuruus aina tuota keksintöjä. On vähän epäreilua
Saksaa kohtaan ottaa lähtökohdaksi 1800-luku, koska Saksan valtiota ei
yhtenäisenä silloin ollut ja niinpä keksinnöllisyys oli melko vähäistä ja vähän
tunnettua. Sen sijaan Britannia on hyvä esimerkki, miten demokratia
mahdollistaa keksinnöllisyyttä. Tässä kohtaa on mainittava, että osa syy brittien innovaatioihin
oli aatelismiesten vapaus tehdä kaikkea laillista. Heillä oli vaurautta
pyhittää aikansa keksimiseen. Kun James Watt keksi höyrykoneen 1700-luuvun lopulla,
sillä oli suuri vaikutus muunkin teollisuuden kehittymiseen. Kun kaivokset
eivät enää täyttyneet vedestä höyrykoneen pyörittämän vesipumpun ansiosta, koko
teollisuus sai tästä piristyruiskeen. Mm rautatieliikenne nousi kukoistukseen.
Yhdysvallat oli jostain syytä ottanut sloganikseen kohtalo kutsumuksen, miksei myös kutsumus kohtalon. Tämä merkitsi, että maa oli jollain lailla ylhäältä päin saanut tehtäväksi viedä kehitystä ja vaurastumista eteen päin omassa ja muissa maissa. Tähän vedoten Yhdysvallat katsoi oikeudekseen ottaa haltuunsa alkuperäiskansojen maat. Maa on demokraattinen ja maailman veturi monessa tekijässä. Nyt tämä näkyy maan aktiivisessa roolissa Ukrainan aseistamisessa.
Kommentit
Lähetä kommentti