Siirry pääsisältöön


2594. Miten voitte, tuo onkin iso kysymys

Metsäkeskustelun ollessa kuumana EU-komissiosta tulevien määräysten takia, miten metsiä pitää hoitaa, maamme metsän omistajat ja niistä elantonsa saavat ovat korottaneet äänensä. Nyt ulkopuolisin silmin meininki on vähän sellainen, että metsien oksat kasvaisivat kultaa. Tämä on hiukan liioittelua, mutta kyllä ne seteletä ovat viskoneet säkeittäin metsä bisneksessä pyöriville, ja lisää myytävää kasvaa noin 100 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Valtiovalta on ajat sitten ymmärtänyt massamme kasvavan vihreän kullan arvon asettamalla yksityismetsien käytölle rajoituksia ja määräyksiä metsien hoidosta. Laiminlyönneistä saa sakkoja ja väärinkäytöksistä uhataan ehdollisella vankeudella.

Metsän käytön valvonnan intensiivisyytä kuvaa hyvin eräs 1960-luvun tapaus. Tarkoituksena oli isoisäni kanssa kaataa pari tukkia ja närettä laituripuiksi.  Kotvan kuluttua metsäteitä pommi Tapion miehen sininen volkkari meitä kohti. (Muut ei siihen aikaan volkkareita saaneetkaan.) Kun oikaisimme selkämme ja suoristimme niskamme katselemaan volkkarimiestä, hän ensi sanoikseen töräytti. - Mitä miehet puuhaa? Kun kokemattomuuttani sanoin, että ei näreet itsestään maate rupea, mies kivahti. -Millä luvalla kaadatte?  Kun Isoisä kertoi ostaneensa koko alueen metsät Amerikasta tultuaan, mies aikoi lähteä hakemaan poliisia apuun.

Erään paikkakunnan Ensoguzeitin hankintamies kulki metsämatkoillaan valmiit kappakirjat ja setelit salkussaan ostaakseen maalaismiehiltä suoraan halvalla metsän palat paikan päällä. Kukan ei tiedä tarkkaan, miten metsäkauppoja tämä mies teki retkillään. Ainakin viinapulloilla oli osuutensa sujuvaan kapantekoon, jopa niin sujuva, että notaari ja todistajat kulkivat mukana. Muutaman vuoden päästä hänellä oli oma saha ja puun vientifirma. Kutsaitin miehet on jo legendaarinen käsite nykyään.

Niin se keskustelu metsiemme arvoista. Metisen omistajien pitää olla herroja ja he pääsääntöisesti osaavat hoitaa metsiään. Sekin on hyväksyttävä, että on useita hyviä tapoja hoitaa metsää, mutta tieto on valttia tässäkin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *