Siirry pääsisältöön


2590. Perustuslakioikeus on kuin matematiikka, sitä ei voi huijata, sanoi Henriksson

Oikeusministeri Henriksson esitti hyvän ja ajankohtaisen kysymyksen, kestävätkö tuomioistuimet mahdollisten epädemokraattisten voimien hyökkäykset. Lähinnä hän tarkoitti eduskuntaan nousemisen mahdollisuutta nykyistä oikeusvaltiomme instituutioiden kaatamiseen tähtääville porukoille.  Henrikssonin huomion vakavuutta lisää yhteiskuntamme eri ääriryhmien runsastumista ja polarisoitumista. Tämä ilmiö on havaittavissa pysyvästi työttömien, mutta muutoin aktiivisten ryhmien lisääntyvänä aktiivisuutena aloittaa provokatorisia kahinointia yhteiskunnan asettamia sääntöjä vastaan.

Valtiovallan kaatamiseen tähtäävien porukoiden toiminta on Yhdysvalloissa ollut aina suhdanteista riippuen aina meneillään enemmän tai vähemmän korkealla tasolla.  Capitol-kukkulan kongressin talon valtaus yritys ei ollut pelkkä yritys, vaan totaalinen rajattu epämääräisten ääriryhmien rynnäkkö taloon, jossa kuoli yksi puolustaja ja kolme hyökkääjää.

Mutta Suomi on onnekas maa tässäkin aggressiivisessa ilmiössä. Meidän etumme perustuu maamme hajautettuun systeemiimme.  Tämä ei tarkoita ilman täsmentämistä mitään. Vaikka lääninhallitukset lakkautettiin alueellisen päätöksen teon täysmääräisenä toimijana, meille jää ja tulee jäämään hätätilassa väestön asumisen ja muun toimeentulon hajauttamisen mahdollisuus Hangosta Enontekiön ja Tohmajärveltä Vaasaan. Tässä keskeisessä asemassa tulee olemaan meidän ainut laatuinen kesämökkijärjestelmämme. Se käsittää lähes puolimiljoonaa kesämökkiä. Ne eivät enää ole perinteisiä mökkejä, vaan ympäri vuoden asuttavia asuntoja. Suomi voi joustaa kriiseissä elintarvikkeissa omaan tuotantoon, Toivottavasti varmuusvaraston kapasiteetti saadaan suuren kriisin vaatimusten edellyttämälle tasolle. Lämmityksessä voimme turvautua puuhun. Sähkön ja polttoaineiden saannin turvaamisessa on vielä ongelmia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *