Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa..
Visio on
välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa
organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu
pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita.
Valtiolta ja
kunnilta visio luominen edellyttää näkemyksen
luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät
haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän
uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisella sektorilla työskentelee noin 500 000 henkilöä.
Ministeriön tehtävää pitää muuttaa täysiveriseksi konsernikeskuksiksi ja henkilömäärältään sen
mukaisesti, yhteensä noin 500:aan. Rooli sisältää myös konsernikeskukselle kuuluvat yhteyden
pidot ja tärkeiden asioiden esittelyn hallitukselle. Aivan kuin yksityisellä sektorilla.
Ministeriössä ei siis mitään operattiviatehtäviä tehtäviä lukuun ottamatta vahtimestari-
ja toimistotehtävät. Nykyministeriöihin on vuosien mittaan kukin ministeri vuorollaan
tunkenut omia virityksiään sekoittamaan ministeriön arjen johtamista niin, että lopulta vain alkuperäinen asukas vois niissä vaellella.
Suppea malli takaisi sen, että noin 50 henkilön ministeriö todella voisi keksittyä konsernijohtamiseen eli johtamaan toimintapolitiikkoja, kuten nuorisohyvinvointia, keskusvirastoja ja suoraan ministeriön alaisuudessa toimivia tutkimus- ja selvitysyksiköitä kuten STUK:a ja VTV:a.
Hyvä
johtaminen alkaa esimerkkiä osoittamalla. Se on valtava boosti koko yhteisölle. Nyt on aika pienentää oma-aloitteisesti
ministerien palkkaa noin kymmen prosenttia. Tämä olisi erittäin kannustava esimerkki
saada kansalaiset hyväksymään leikkaukset.
PS Nämä
näkökohdat olen tuonut esille jo 1980-luvulla pro ekonomiaehdokas kirjassani Johtaminen
Muuttuvassa Julkishallinnossa. Kävin aikoinani luennoimassa kymmenissä valtionhallinnon
johdon telaisuuksissa aiheesta, mutta tulokset olivat ja ovat olleet vaatimattomia. Ei kaduta.
Kommentit
Lähetä kommentti