Siirry pääsisältöön


1631. Tunteet ja uskonto ovat kova juttu yksittäiselle ihmiselle ja kansakunnalle


     On selvää, että tunteet ovat pomojamme. Rationaalinen minä yrittää tikittää rinnalla, mutta tunnepomo saattaa usein päättää mitä teemme. Enimmäkseen tämä marssijärjestys on hyvä. Se tekee elämästä elämän.

    Tunnejärjestelmämme ei synny tyhjästä, vaan sitä muovaavat vahvasti koko elämämme ajan ympäristö ja siitä tulevat vaikutteet ja impulssit. Tämä on hyvin salakavalaa, sillä luulemme tunteiden olevan oma asiamme ja jopa omistavamme ne. Täytyy kuitenkin huomata, että syvien tunteiden syntyminen muistuttaa tiedon syntymistä. Harvoin tieto on yksittäisen henkilön idea, vaan se puhkeaa esille yhteiskunnallisissa prosesseissa.

     Tunteisiin perustuvat uskonto ja nationalismi ovat kova aisapari. Ne muodostavat monessa maassa yhteiskunnan moottorin. Tällaisella voima-aparaatilla saadaan myös valtavia tuhoja aikaan.

     Niiden vaarallisuutta lisää se, etteivät ne tottele ja välitä rationaalisuuden syleilyistä. Päinvastoin ne ottavat välineikseen tai aseikseen järjen vastaisia seikkoja, joita tiede ei pysty todistamaan, ja siitä huolimatta kansakunnat vannovat niiden nimiin.

     Kristilliseen uskontunnustukseen sisältyvä Neitsyt-Marian neitseellistä synnytystä tiede ei voi todistaa ja tästä huolimatta me seurakuntaliset voimme lausua sen yhdessä ääneen kirkossa, jopa useita keroja vuodessa. Tämä on vaaratonta eikä kumoa kristinuskon voimaa ja hyviä tarkoitusperiä ja aikaansaannoksia päinvastoin kuin nationalismin muodot ja keinot.

     Natsisaksan kansallissosialismin ideologian tieteellinen perusta oli puuta heinää, mutta tunne oli valtava ja  jälki kammottavaa.

     Jonkin mielestä on täysin epäasiallista käsitellä kristinuskoa tai mitään muuta suurta maailman uskontoa samassa kappaleessa kiihkonationalismin kanssa.

     Mutta maailma on nyt siinä tilassa, että tavallisia ihmisiä lyödään ja kidutetaan heidän uskontonsa ja rotunsa perusteella ja kansallisuuden ylikorostamisella provosoidaan epäjärjestystä ja kaaosta ja kostoa.

     Jos ihmiskunta ja yksittäiset valtiot voisivat kääntää rationaalisuuden kellon päälle tai ainakin ottaa opiksi, mitä kiihkouskonnollisuus ja – kansallisuusaatteet ovat saaneet aikaan, maailman tila paranisi.

     Joku sanoo tähän, että haihahtelua. Täytyy kuitenkin muistaa, että kautta historian suuret mullistukset ovat lähtenet joko yksittäisten pikku tapahtumien virtana, missä joku on työntänyt sopivalla hetkellä lumipalloa, tai ylhäältä piisakattuna kurijohtamisella.

     Jyväkylän mellakka osoittaa, että pelottavia puroja on syntymässä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *