Siirry pääsisältöön

1643. Miksi Jukka Juusti puolustusministeriön kansliapäälliköksi


     Hetkinen. Rädynkö jättämäinen nimittämättä uudelle 5-vuotiskaudelle puolustusministeriön kansliapäälliköksi olisi väärin? Vanha totuushan on, ettei mikään poliittinen virkanimitys ole väärin, ellei rikota muodollisia pätevyysvaatimuksia.

     Päivän tietojen mukaan Jussi Niinistö  on ajamassa virkaan ministeriön ylijohtaja Jukka Juustia. Täytyy myös huomata, että alun perin 5-vuotiskaudeksi nimittäminen lähti tarpeesta harkita uusin silmin jatkopestiä. Näin J. Niinistö nyt juuri menettelee.

     Hieman kummastuttaa, miksi J. Niinistön aikeet ovat herättäneet puolustushallinnossa, mediassa ja kokoomuksessa kuohuntaa. Kysehän on PS:n ensimmäisestä korkean tason poliittisesta virkanimityksestä muiden puolueiden pilattua ajat sitten moneen kertaan tässä asialla maineensa.

     Paheksuessaan J. Niinistön puuhia moittijoiden kannattaa muistella, millä perusteilla nykyisiin virkoihinsa valittiin muiden muassa Laura Räty, Anni Sinnenmäki, Päivin Nerg, Jari Gustafsson, Olavi Heinonen, Mika Nykänen, Velipekka Nummikoski. Lista on lähes loputon  

     Muistelu ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että poliittiset virkanimitykset sopivat erittäin huonosti yhteen hallinnon tuottavuuspyrkimysten, puolueettoman hallinnon ja tasa-arvoisen kohtelun kanssa. Mutta ne sopivat täydellisesti yhteen puolueiden tarpeeseen saada omia sotureita hallintoon ajamaan puolueen etuja. Puolue hyötyy ja soturi hyötyy.

     On totta, että osa puoluepoliittisesti aktiivisista virkamiestä on päteviä. Vaarana kuitenkin on, että he näkymättömällä kädellä ohjailevat neutraalia hallintoa puolueensa ja puoluetovereidensa etujen suuntaan, jopa suoraan hankkien puolueelle etuja.

     Oikeuskansleri ei puutu nimityksiin, koska hän on liian lähellä nimitysprosessia, mukavuusalue voittaa.

     Kukaan ei viitsi edes nauraa poliittisen virkanimitysten kieltämiselle saati niiden lopettamiselle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *