Siirry pääsisältöön


1641. Koodari hallitus epäonnistui


     Sipilä astui neuvotteluista tv-kameroiden eteen. - En tiedä mitä sanoisin. Mihin Rinne vastaa. - Ei se haittaa.

     Episodi kuvaa hyvin hallituksen työskentelytapaa ja ennen kaikkea demarien sivuun jäämistä hallituksesta. Sipilä voisi aivan hyvin tokaista Rinteelle, että itsepä grillille menitte ja turpiin saitte. Se ilmentää myös demarien odottamista, milloin sudenhetki Sipilän hallitukselle koittaa. Tämä puolen yön jälkeen viriävä tunti tapahtuu viimeistään seuraavien eduskuntavallien aikana. Siihen on enää kolme ja puoli vuotta.

     Keskustalaisten on tätä hetkeä miettiessään turhaa ajatella, että haukka voi lentää myös matalalla mutta kana ei milloinkaan korkealla. Poliittisessa kentässä hyvin tiedetään, että vaalien jälkeen kanat voivat muuttua haukoiksi.

     Ei tarvitse olla insinööri havaitakseen Sipilän johtamisen olleen yhtä koodatuissa ohjelmasilmukoissa pyörimistä. Ensin oli lyhyt silmukka yhteiskuntasopimuksen irrationaaliseen 0-pisteseen, sieltä nopeasti lenkki iteroimaan hallitusohjelmaa, joka sisälsi ulostulot joko A takaisin yhteiskuntasopimukseen tai B kovennettuun meno-ja veroleikkuriin. Nyt juuri silmukat alkoivat pyöriä keskenään miettien, mihin mennä.

     Todennäköisesti keskustan ja kokoomuksen päässä hyrrää demarien odottaman suden hetken kokemisen piinallisuus. Siispä ei leikata kansalta niin rajusti kuin tuli uhattua. Tehdään fiskaalinen deflaatio eli palkojen sivukuluja siirrettään työntekijöille, arvonlisäveroa korotetaan ja napsitaan menoja sieltä täältä sekä myydään lisää valtion omaisuutta ja finanssipääomaa. Uusien markkinamekanismien soveltaminen ei tähän hätään auta.

     On omituista, ettei edes Pekkarinen muistanut, mitä seuraa, jos lähdetään sorkkimaan yhteiskuntasopimuksenpiiriin kuuluvia asioita ilman demareita ja ay-kentän tukea, ainakin SAK pitäisi saada mukaan. Nyt Sipilä huomaa, että silmukoihin perustava yritysjohtaminen on aivan eri asia kuin poliittinen johtaminen ja että yhden yrityksen luottamusmiestoiminta on eri planeetalta kuin valtakunnallinen ay-toiminta. Saneleminen ei käy.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *