1632. Yhteiskuntasopimuksen olemassa olo ja Kreikan tie

     Taideteoksen olemassa olo on usein kyseenalainen asia. Samankaltainen futuristinen näkökulma koskee myös yhteiskuntasopimusta. Tällä hetkellä sen tulevaisuus on hyvin pitkälle sen tiedon varassa, minkä vallassa olevat sanovat olevan totta ja mitä maatamme uhkaa, ellei sopimusta synny.  Juuri nyt he sanovat nyt, että Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen.

     Se on aivan eri asia kuin toteamus, että Suomi tai suomalainen työ ei ole hintakilpailukykyinen. Kun sanotaan, ettei Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen, luodaan mielikuva työn siirtämisestä Suomesta pois ja että muutoin vientituotteita syntyy, mutta palkat ja työaika ovat jarruina.

     Tähän on aivan turhaa odottaa tueksi mitään tilastotietoja suomalaisen työ kalleudesta verrattuna muihin maihin. Luodaan ja levitetään vain poliittinen tieto, että näin on ja sillä siisti, vaikka tavoite saattaa kaikota nopeammin, kuin sitä pystytään saavuttamaan.

     Pääministeri Sipilä pelotteli Kreikan tien odottavan Suomea ja maallemme menevän monella mittarilla mitattuna vielä huonommin kuin Kreikalla.  Stubb jatkoi poliittista retoriikkaa lausumalla televisoissa kokoustaulun tekstin, että määritellään tavoite, prosessi, asialista ja aikataulu yhteiskuntasopimuksen saamiseksi. Vastavetona hallituksen näkemyksille OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolusti vimmatusti opettajien kesälomaa.

     Kaikki yhteiskuntasopimusprosessiin osallistuvat osapuolet tekevät omasta mielestään oikein. Toimivassa demokratiassa oikeastaan muutoin ei voida menetelläkään kuin puolustamalla omaa taustaryhmäänsä, koska kyseiset pomot ovat sitä varten olemassa.

     Kasalaisilta kuitenkin vaaditaan valppautta erottaa liioittelu, tarkoitushakuisuus, vaikeneminen ja väistely realistisista mahdollisuuksista, etenkin suurimman osan kansasta ollessa sivustakatsojia.