Siirry pääsisältöön

1644. Suomen on otettava 10 tuhansia uusia pakolaista

EU:n armeliaisuutta koetellaan nyt valtaviksi paisuneissa pakolaisvirroissa. Myötämielisyyttä naapuria kohtaan luulisi löytyvän, sillä EU-maat ovat ensimmäisinä kohdanneet kristinuskon opit oman ihokkaan antamisesta vilusta kärsiville.  Kammottavista kuolemisista pakomatkoilla ja tukehtumisista moottoriteiden rekoissa tulee väkisinkin mieleen, onko länsimainen kulttuurimme vain kansainvälinen kiusankappale, kuin viestikapula eteenpäin annettavaksi.

Taannoin maassamme vieraillut Iso-Britannian valtiovarainministeri G. Osborne haikaili EU-
maiden yhteisen kulttuurin perään, ohutkin kelpaisi. EU:n arkkitehdit ovatkin korostaneet ja
toistelleet vuoron perään yhteisen historian ja kokemusten merkitystä.

Kun antiikin ja kristinuskon muodostamasta kulttuuri- ja sivistysperinnöstä vähennetään kunkin
maan EU:n sopimuksien takaamat omat kulttuuriperinnöt, jäljelle jää mitättömän vähän
EU:n yhtenäiskulttuuria.

Siis pakolaiskysymystä ei ratkaista armeliaisuudella, vaan on tunnustettava, että Brysselillä on kova
pää ja jäykkä niska ja sen sielu on hatara vailla tunnetta ja innostusta. EU ei olekaan saanut luotua
tai edes vahvistettua yhteisiä identiteettitekijöitään ponnisteluistaan ja kulttuuriohjelmistaan
huolimatta.

Pakolaiskysymyksen ratkaisemissa ei käteen kuin EU-tason ja kunkin maan poliittiset päätökset ja lain muutokset ja hallinnolliset ratkaisut. Hyvä esimerkki on Saksan liittokansleri A. Merkel, joka on valmis vastaan ottamaan 100 tuhansia uusia pakolisia maahan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

1089. Tuosta vain lonkalta se ei synny - soten menokehysjärjestelmä

     Päivän HS:n mukaan hallitus asettaa sote-uudistuksen osana menokehykset sosiaali- ja terveysmenoille. Kehys kattaisi sekä kuntien että valtion menot. Tämä korvaisi sen, että kuntien tehtävien karsintaa ei voitu toteuttaa järkevässä mittakaavassa.      Aiottu menettely on periaatteessa kelpo yritys pitää alan menot valtakunnallisesti kurissa.      Siihen sisältyy kuitenkin makeahko määrä ongelmia.      Ensiksi kunnilla ei ole yhtenäistä menojen ja kustannusten suunnittelu- ja   kirjausjärjestelmää. Kukin taaplaa tavallaan.      Toiseksi kunnilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä, miten investoinnit ”vyörytetään” kustannuksiksi tehtäville, toimenpiteille, jne.      Kolmanneksi saattaa olla jopa niin, ettei ole tarpeeksi yhtenäistä käsitystä, mitkä ovat menojen ja kustannuksen eroja. Nämä pitää ehdottomasti tunnistaa.      Ko...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *