Siirry pääsisältöön

1873. Lestadiolaisessa kurinpidossa

     Isosisälläni Kallella oli määräilyyn taipuvainen luonne, ja se nähtiin monta kertaa. Eräänä kesäiltana, kun pääskyset tekivät vielä illan viimeisiä nopeita pyrähdyksiään räystäiden alle, saapui korjaustouhuja seurailemaan hieman hutikassa ollut siirtolaismies, jota Kalle sanaakaan sanomatta löi nyrkillä leukaan. Välikohtauksen jälkeen mies kävi viikon Pennalassa puukko saapasvarressa.

     Kovan luonteensa Kalle osoitti myös kieltämällä isäni siskon Taimin naimisiin menon kaksi kertaa. Tarjokkaina olivat itseoppinut radion korjaaja ja kaikkialle ehtivä sekatavarakauppias.

     Kaikki, mitä muut kyläläiset tekivät, oli epäilyttävää tai niille piti ainakin nauraa. Kalle tiesi ja teki itse kaiken. Ainut henkilö, jonka edessä Kalle seisoi huulet viivana ja kädet pussihousujen saumoissa, oli eräs kokkolalainen iso katsastusmies.

     Isän mentyä suoraan Lapin sodan päättymisen jälkeen Helsinkiin äiti itki kaksi viikkoa kamarin oveen nojaten ja välillä hengitystään kakoen. Äidin kasvot muuttivat ilottomiksi, ja hän lopetti ylimääräiset lellittelynsä eikä illalla puhunut sanaakaan. Hän siirsi vuodepaikkani omasta vierestään vinttiin, kun olin ihmetellyt, mitä miehiä vintillä liikkui.

     Koko talon väki oli myös pettyneitä isän Helsinkiin menoon ja isovanhempani joutuivat rahapulassa myymään ensin takamaitaan ja myöhemmin metsiään ja peltojaan. Rahaa riitti aina joksikin aikaa, mutta Pennala alkoi käpertyä ulkomaailmalta.

     He kääntyivät jonkinlaisiksi lestadiolaisiksi, ja taloon tulivat sen myötä seurat, virrenveisuu ja maallikkosaarnaajien jylisevät tuomionjulistukset. Sanankuulijoita varten makasiinissa säilytettiin vihreitä, petrolille haisevia penkkejä.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *