Siirry pääsisältöön

1884. Fiasko konsultointi Viroon

      Virolaisen HeiVälin konsulttiyhtiön omistajat Tõnu Hein ja Kaido Väljaots ottivat yhteyttä ja pyysivät, että tulisin pitämään päivän seminaarin kirjani aiheista ministereille ja korkeimmille virkamiehille Tallinnassa ja ryhtyisin konsultoimaan heidän valtiovarainministeriötään.
     Kaikki tuntui viimeisen päälle pedatulta. Minua vuosikymmeniä vaivannut selkäkipu äityi kuitenkin niin pahaksi, että laivalla joudin makaamaan selälläni hytin lattialla koko matkan. Illalla tullessani selkä kierossa Viru-hotelliin muistutin turpiinsa saanutta kaljupäistä gangsteria. Saman kaliperin virkailija saattoi minut huoneeseeni ja poistui lukon räpsähtäessä ilkeästi. Hotelli oli tyly ja pelottavan äänetön.
     Aamupalalla olin jonkinlaisen silmällä pidon alaisena, ja huomasin tarjoilijoiden pitävän vaitonaisena jatkuvasti katsekontaktia minuun lähes tyhjässä ruokailusalissa.
     Olin ainoa luennoitsija. Luentosali oli täynnä, mutta kukaan ei tuntunut tietävän, mitä minulle piti tehdä. Ei ollut esittelyä, mikrofonien testausta eikä tulkkauksesta sopimista. Oli vain kaksi vastakkain: minä ja täysi sali. Otin lopuksi mikrofonin kaulaani ja esittelin itseni. Kuulokkeisiini tuli heikko pätkivä, kimeä naisääni, joka puhui huonolla suomenkielellä jostain kytkösongelmasta. Luultavasti nainen lopulta kirosi, koska korotti entisestään ääntään ja katkaisi linjan. Katsahdin eturivissä istuvaan yhteyshenkilööni, ja hän nyökkäsi. Käsitin sen merkiksi jatkaa esitystäni.
     Asetin piirtoheittimelle rivakkaa tahtia kalvoja ja esittelin julkisen sektorin kehittämisvaiheet 1960-luvulta lähtien. Niitä olivat: kameraalisen kirjanpidon, rationalisoinnin, sisäisen laskennan, suunnittelujärjestelmien, strategisen suunnittelun ja johtamisen kehittämisen vaiheet. Kaikkia näitä kahlitsi valtiovarainministeriön yksityiskohtainen budjettiohjaus ja keskusvirastojen normiohjaus. 1990-luvulla kahleet avattiin ja aloitettiin kehys- ja tulosohjaus sekä normiohjauksen purkaminen ja markkinavoimien vapauttaminen.
      Tämä oli aloitukseni sisältö ennen kahvitaukoa.

Ilmeisesti tulkkausta ei ollut suoritettu lainkaan, ja siksi kuulijat olivat näreissään ja osa ministeristä oli kömpinyt vaivihkaa ulos. En ehtinyt sanoa mitään, kun pääkoordinaattori hoputti saliin. Hän ei ollut juuri kiinnostunut, mitä puhuin. Hän ei ilmeisesti ymmärtänyt suomea. Minuutilleen aikataulussa pysyminen oli tärkeintä.
     Loppupäivän vedin ohjelman rutiininomaisesti minuutilleen läpi seuraamalla aikaa pöydälle asettamasta rannekellostani. Esitykseni päätyttyä pääkoordinaattori, hänen naispuoliset apulaisensa ja minä seisoimme hetken kehänä aulassa. Kädestäni putosi papereita lattialle. Kipeän selkäni takia en voinut niitä nostaa ylös, jolloin ne jäivät lojumaan sinne. Viimein eräs naispuolinen avustaja nosti ne ylös, mistä kiittelin naista kovasti. Tunnelma oli kiusallinen.
      Pääkoordinaattorin lähtiessä viemään minua syömään kuuluisaan kalaravintolaan Viron valtiovarainministeri Siim Kallas tuli meitä vastaan torilla. Pääkoordinaattori suoritti esittelyn ja kertoi minun tulevan konsultoimaan ministeriöön. Vastasin ministerille johonkin tekosyyhyn vedoten niin kohteliaasti kuin siinä tilanteessa taisin, etten voi tulla konsultoimaan. Sanoin molemmille hätäisen ystävälliset jäähyväiset ja loikkasin viereen pysähtyneeseen taksiin ja ajoin omiin matkoihini. Olin melko raivoissani itselleni ja virolaisille, mikä oli tietysti turhaa. Itsepä grillille menin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

2291. Presidenttiehdokkaiden Eurooppa- ja turvallisuuspolitiikka

     Toista kymmentä käytyä presidenttivaalikeskustelua on antanut niiden seuraajille hyvää pohjatietoa EU:sta, sen toimintamekanismeista sekä kehittämislinjaukista, kunhan muista harrastaa lähdekritiikkiä. Joka tapauksessa keskustelujen perusteella katselija saa aineksia muodosta omat käsityksensä, mitä EU:ta vaivaa ja millaisiin haasteeseen se joutuu vastaamaan ja miten se tämä tekee.      Päällimmäinen ja tärkein havainto ehdokkaista on, että Suomi on sitoutunut EU:n ja maamme saa moniulotteista joskin myös merkitykseltään vaihtelevaa tukea EU:lta ja EU:sta. Tämä tuki ei tule passiivisella mukana ololla, vaan aktiivisella toimimisella eri pöydissä. Maan hallitus ei kyllä nyt kauttaaltaan näin toimi, vaan on tarkkailijan roolissa. Tämä johtuu pitkälle Suomen EU-ministerin lausunnosta, että Suomen pitää pyrkiä eroamaan EU:sta hallituskauden jälkeen.      Maahaanmuutto on suuri ja ajankohtainen haaste, jota vaikeuttaa lisää Afrikan maiden n...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *