Siirry pääsisältöön


2341. Lasten perintökö Esperi Carelle - valituksissa ennätys 300 %;n ennätysnousu

     Yrjö Larmolan (http://www.hs.fi/paivanlehti/12022016/a1455166516514) mukaan me vanhemmat olemme vastuussa vauvoistamme ja lapsukaisistamme täydellisesti. Vaikeina aikoina vanhemmat avustavat aikuislapsiaan kylyjensä mukaan, jos tarvetta on.
     Perintöoikeuden professori Kangas on pitänyt yllä agendaa, jonka mukaan vanhusten ei tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan käyttää se omaan kulutukseen oman kuolemaansa mennessä. Sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa kuoleman hetkellä. http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/ 
     Jostain syytä Kangas on saanut saa näille ajatuksilleen medianäkyvyyttä säännöllisin väliajoin samalla, kun poliitikot ovat olleet asiasta hiljaa. Tämä vaiettu hiljaisuus kätkee sen tosiasian, että vanhushuollosta puuttuu vuositasolla 1,5 miljardia euroa ja summa vain kasvaa väestön ikääntymisen seurauksena. On vain hetken kysymys, kun pankkitilin riittämättömyyden takia valtio ja kunnat tekevät päätöksen, että pitää myydä omaisuutta pystyäkseen maksamaan Esperi Caren hoitomaksuja   Kankaan ajatteluun mukaan näin ei voisi käydä näin tulee käymään Tällöin jää moni lapsenlapsi kouluttamatta  ja pääoma siirtyessä ulkomaille.
     Käytännön tapaukset osoittavat, että monessa sukuhaarassa varallisuutta on siirtynyt sukupolvelta toiselle tarjoten mahdollisuuksia tuottaa koulutusta ja muuta hyötyä  sadoille jälkeläisille. Tämä on eteenkin nyt ajankohtaista nuorten pelätessä eläkkeidensä puolesta. Tätä on turha pelätä eläkekassojen ollessa nyt 213 miljardia ja korkotuoton 11 miljardia euroa vuodessa.
     Ajatus, että pitkällä veronmaksu-uralla hankittu sosiaaliturva ei riitä, vaan sen lisäksi pitää pyydä oma koti ja kesäasunto laitoshoitomaksujen kattamiseksi, on hyvinvointiyhteiskunnan absurdi paradoksi. Se ei tule edistämään sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta, vain päinvastoin repii railoja niiden välille.

  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *