Brittiläiset eivät ole vieläkään osanneet mukautua ja asettautua moderniin käsitykseen entisen imperialistisen valtion roolin muuttumisesta ”tavallisiksi” valtioiksi. Maa näyttää edelleen puhuvan itsestään kansojen yhteisönä ja viljelevän käsitettä commonwealth (Britannian entisen alusmaiden yhteisö). Britannialle näyttää olevan kaikkien vaikeinta tunnustaa olevansa nyt vain tavallinen korkeatasoisen tuotekehittelyn ja tutkimuksen sekä huippu yliopistojen maa. Brittiläiset jalkapallo fanit saapuessaan vierasotteluun Manner-Eurooppaan käyttäytyvät maailmanvalloittajina, kuin suomalaiset hakkapeliitat 30-vuotisessa sodassa. Belgia on ajat sitten unohtanut, että sen kuningas Leopold II toinen omisti nykyisen Kongon. Ei Ranskakaan ylpeile Meksikonlahden etäpuolisten maa-alueiden valloituksista 1800-luvulla. Suurin Britannian nöyryyttämä maa oli Intia, johon brittiläinen ylimystö lähti syksyllä viettämään jatkettua kesäkautta 100-päinen palvelija joukko ympärillään. Siitä johtuu mm intiaanikesä termi tarkoittaen lordien ja kreivien sekä muiden brittiaatelisten hupailua syksyllä Intian lämmössä tiikereitä ampumassa. Näin herttaisen rouvan Elisabethin hautajaisaikana on hieman noloa nostaa esille brittien ylläpitämä maailman tehokkain orjakauppareitti, joka muodosti kolmion Lontoo, Länsi-Afrikan rannikko, Jamaika. Sillä linjalla kuljetettiin 16 miljoonaa afrikkalaista Uuteenmaahan orjiksi. Tämän takia Yhdysvallat saavutti keväällä 2022 rajapyykin, jossa sen väestöstä alle 50 prosenttia on valkoisia.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti