Ylen Jälkipörssi oli heti aamulla päättänyt väkeltää auki kunnianhimon solmun Uniperin saksalaisen omistajan lompakon ympäriltä. Uniperi on lähtöisin suomalaisugrilaisesta sanavarastosta tarkoittaen takaperin nukuttua yötä. Silloin ensin iltaunen aikaan nähdään näkyjä Lemmenjoen Jyrängön kosken päättymättömästi ryöppyävästä kultakolikko virrasta, jonka äärelle koko Lapin alueelta, koukaten Kuolan nimimaan puolelle, pakko mobilisoidaan poromiehet ja poroerottelua katselemaan ja kaitafilmaamaan tulleet saksalaiset turisit. Tässä kohtaa Ahosenniemi katseli kattoon ukkosen julmalta apua pyytäen. Heidät pakotettiin tukkimiehen kirjanpidolla, kuinka monta gigawattia sähköä meni suoraan Valkoiseen mereen eli Arkangelin pormestarin sähkövoimalaan. Saksa liittokanslerille jollekin Schuhoffelle piti raportoida gigawattien määrästä. Tämän asian kirjanpitäjiksi oli arvalla valittu kovasti hiihtämään pyrkinyt, mutta silti paikalaan pysyvä, lukuun ottamatta jatkuvaa kompastelua, böömiläinen talonpokia. Hän päätti olla viisaampi kuin suomalainen hiihdinopettaja, joka jo aamu yöllä harjoitteli hotellin aulassa hiihto eleitä. Böömiläinen tavattuaan aulabaarissa viskilasiensa hämyssä hiihdonopettajan, hän sekoitti gigan ja gigoloon, minkä kuuli viereisessä pöydässä istuva Arkangelin voimalaitoksen gigawatinsäätäjä. Tällä voimalaitoksen gigamiehellä oli tavattoman suuri tarve korostaa kyseenalaista ulkonäköään ja tuoda esiin joka käänteessä honottava kyömynenänsä, ja niinpä hän käski gigawattien määrään vedoten käski böömiläistä viemään vähäkin hänen komeuttaan uhkaavat miehet pois Arkangelista. Hän komensi böömiläistä häiritsemästä häntä ja poistumaan Ukrainan rintamalle sotimaan sähkövoimalan puolesta. Böömiläisen kieltäydyttyä Arkangelin mies uhkasi kääntää gigawatit nollalle.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti