Siirry pääsisältöön


3084. Poliittinen taskulaskin tikittää Venäjän mahtailun mahalaskuksi

Aluksi Neuvostoliitto oli suuri ja mahtava, seuraavaksi laaja ja mahtipontinen ja viimeksi laaja ja rampa ja lopuksi aapasuo kaupunkeineen ja kylineen. Vaikkei käytävä Ukrainan sota ole onneksi mitään maailmansotien rinnalla, Venäjän kyvykkyyden sodan käyntiin kuitenkin monet mediassa esiintyneet sotastrategit ovat asettaneet hyvin kyseenaliseksi maan itsensä antamaan kuvaan verrattuna. Mahtailulla ja uhkailulla on hyvin rajalliset vaikutukset nykyaikaisessa informaation maailmassa, joka armotta paljasta bluffit.

Jotta Venäjän kaltainen laaja maa pystyisi liikekannallepanon jälkeiseen totaaliseen sotaan, liikekannallepanon pitäisi jo sinällään onnistua. Näyttää siltä, ettei sekään onnistu. Jos se syystä tai toisesta onnistuisi, monien sotastrategisten järjestelmien pitäisi kyetä toimimaan erikseen ja integroituna. Toisin sanoen pitää olla valmiina ja testattuina kyberturvallisuuden toimivat elementit. Näitä ovat mm sadat satelliitit tuottamassa jatkuvasti ajantasaista informaatiota neliömetrin tarkkuudella vihollisen asejärjestelmistä, niiden liikkeistä, tehoista ja kantamista sekä joukko-osastoista ja niiden koostumuksista ja vahvuuksista. Näihin perustuen pitää olla kykyä suunnata omat iskut vastustaajan eliminoimiseksi. Näiden lisäksi satelliitti paikantamisen perusteella pitää pystyä tuottamaan tietoja vihollisen mahdollisista skenaarioista ja omista mahdollisuuksista vastata niihin. Toisin sanoen sodankäynnistä ja sen koko kuvasta mahdollisuuksineen ja uhkineen pitää pystyä muodostamaan todellisuutta kuvaavat kyberkuvat näyttöruuduille ikään, kuin koko sota-alue kaikkine elementteineen tapahtuisi kolmiulotteisesti johtokeskuksen huoneessa tai talossa. Sivutuotteena tähän kuuluu nähdä vihollisten aselajien ja sotavoiminen käyttömahdollisuudet ja tähän perustuen suunnitella jatkuvasti omilla aseilla operaatiota vihollisen toimia vastaan sekä erillisiä vastaiskuja.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *