S-pankin tunnistautumissovellutuksen käytöstä syntynyt keskustelu olisi ollut vältettävissä, jos pankkiryhmittymät eivät olisi vastustaneet jo 1992 valtion aloitetta kehittää yhteistyökumppaneiden kanssa yhtenäinen tunnistautumissovellutus it-palvelujärjestelmiin. Toimin silloin valtionvarinministeriön hallinnonkehittämisosaston vt päällikkönä ja hankkeen aloitteen tekijänä. Aiheesta käytyjen epävirallisten keskustelujen jälkeen pian selvisi, että itse kukin pankkiryhmä haluaa oman sovellutuksensa. Muuta järkevää syytä en silloin enkä nytkään keksinyt, kuin pankkien halun olla tässä aiheessa oman brändinsä näköinen. On vieläkin vaikeaa ymmärtää, miten pankki olisi sen omalla tunnistautumissovellutuksella tehnyt.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti