Siirry pääsisältöön


3068. Neljä toimialaa maan kurjuutta tainnuttamaan

Maassamme on ollut ja on yhä kolme raaka-aine lähdettä, joista vuosikymmeniä vaihtelevilla vakavuusasteilla on kaavailtu maamme tulevaisuuden pelastajaa ja kotimaisen tuotannon arvonnousun ryydittäjää, rohkeimmat jopa maa kontumme pelastajiksi.

Ensimmäinen on 3,6 miljoonan neliökilometri kilometrin laajuinen ja noin kymmenen miljoonan kuutio kilometrin massainen sisävesiemme vesivarasto. Kyse on luonnollisesti vesistöissämme elävistä eri kalalajeista. Nyt niistä pyydetään reilusti alle 10 prosenttia. Pyynti- ja jalostustekniikan kehittyminen mahdollistaisivat määrän kymmenkertaistamisen. Se olisi melkoinen lisä omavaraisuuteen ja mojova ripaus jokapäiväiseen ruokapöytäämme. Alan tulevaisuus pikemminkin osoittaa selvästi alas päin kuin yläviistoon menoa ammattikunnan hiipumisen takia. Nyt kun omavaraisuuteen pyrkiminen on saanut lisäkatetta kansainvälisten toimitusketjujen haavoittuvaisuuden takia, valtiovallan olisi syytä edistää järvialtaiden anteja ravintohuolto omavaraisuuden lisäämiseksi.

Toinen iänikuinen kysymys ja vähän väliä läpimurrossa oleva ala on metsätuotteiden laajentaminen sellusta ja sahatavarasta pidemmälle ja monipuolisempiin jalostettuihin tuotteisiin. Tässä pulmassa on vuokymmenien mittaan ollut monen laitoksen ja yrityksen sekä valtion tuotekehittely-yksiköisen aivot kuumiina. Sanottavaa tulosta ei ole saatu aikaan. Raaka-ainetta on, mutta pitkälle jalostetut massa tuotteet puuttuvat. Suomalaisille lohdutukseksi on sanottava, ettei mikään muukaan metsä maa ole kyennyt uusiin huipputuotteisiin. Vuosikymmen sitten ksylitoli oli päivän sana, mutta siihen se jäi.

Kolmanneksi matkailuala näyttää olevan ainut vähän suurempi toimiala, jossa on tapahtunut kiinnostavaa tuotekehittelyä. Hiljaisuuden kammioiden lasiseinien takaa turistien katselemat revontulien leikit ja tanssit taivaalla vaikuttavat onnistuneelta ja matkailijoita kiinnostavilta tuotteilta. Ilmeisesti Lapin turisteille tarkoitetut ”eräretket” jaksavat vielä myös kiinnosta turistijoukkoja.

Maatalous on neljäs vankka ja perinteinen lähes koko maata kattava toimiala varmistamassa elintarvikehuoltoamme. Teknologian ansiosta sen työllistävä vaikutus ei ole kovin suuri, mutta kansahuollon turvaajana sen merkitys on sitäkin arvokkaampi.

Viidentenä alaviitteenä on pakko mainita metsiimme mätänevät maukkaat, vitamiineja sisältävät marjat, etenkin maltaita maksava lakka. Alaviitteenä sen takia, että on mahdottomuus saada riittävästi henkilöitä poimimaan niitä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *