Jälkipörssi yritti selvittää sähkösotkua kieliopillisilla menettelemillä. Lätsäpäinen käänsi katseensa tulevaisuutteen puhumalla futuureista, kuin oma perintönsä olisi jo realisoitavissa Mielensäpahoittajan Eskortin ostoon. Lady M valisti tietämystään korostaen, ettei Suomessa ole futuuria ja päräytti jatkoksi, että Eskortin takaluukku on pamahtanut ylös paljastaen salakapitalisti P:n kaikkien sähköyhtiöiden osakekirja laatikot, jotka hän väitti vievänsä poltettaviksi sähköyhtiö Helenin uuniin. – Vie ne Fortumin pätsiin, sinne minä vien sen laskutkin, lopetti hän imperatiivissa. Herra V vastasi tyynesti herra M:lle tämän puhuessa ainetta, joka tulee hevosen takapuolesta sillä, jos sähköyhtiöistä kukaan uskaltaa puhua, pitää käyttää pluskvamperfektiä, etenkin Helenin kohdalla. Tähän herra V otti kiinni, kuin hai valkoisen jalkaan, määräsi käyttämään imperatiivia puhuttaessa sähkön hinnan alentamisesta. Herra P oli tällä välin miettinyt ankarasti 10. luokan äidinkielen viimeistä tuntia, mutta huudahti nyt kekseliäästi, että tässä istunnossa pitää puhua vain perfektissä, koska se muistuttaa hänen esi-isänsä vanhaa titteliä prefektiä. Tästä istunnon höyryt nousivat kattoon, koska istunnon sensoriksi määrätty Ylen alitarkastaja käsitti kokouksen sävyn muuttuneen militaristiseksi. Niinpä hän entisenä Ylen liikekannallepano päällikkönä, unohtaen erotetuksi tulemisensa tästä virasta, määräsi omatekoista pamppua pään päällään heiluttaen kaikki täisaunaan odottamaan kiukaan kuumentumista. -Täit ovat vaarallisia Ylessäkin.
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti