Siirry pääsisältöön

2962. Säkkijärven polkka ja Viipurin pelastaminen

Suomalaiset sotilaat kävellessään huolettomina jatkosodan aikana kesällä 1942 Viipurin katuja, heitä säikäyttivät silloin tällöin sattuvat kovat räjähdykset. Suomi  oli ryhtynyt kesällä 1941 Saksan rinnalle sotaan Neuvostoliittoa vastaan ja nyt oltiin Viipurissa. Jo 1960-luvulla käytiin vilkasta keskustelua, ajautuiko Suomi vai lähtikö maamme aktiivisesti tähän sotaan. Nyky tiedon mukaan Suomi jo 1940 oli mukana Saksan sotatoimissa sallimalla saksalaisten kuljettaa  miehistöään pohjoiseen mm. Sallaan. Suomi ei ajautunut sotaan, vaan hyökkäsi innokkaasti.

Räjähdysmysteerio sai selkeyttä, kun Suomen sotilaat löysivät Viipurista useita erikoisia räjähdyspanoksia. Osa oli eristetty niin tiiviiksi, että ne soveltuivat vedenalaisien siltapalkkien räjäyttämiseen. Muutama räjähdyspanos tuotiin Radion laboratorioon tutkittavaksi. Sitä ihmeteltiin porukassa pitkään. Joku neropatti keksi, että pommiin sisällytetyt ääniraudat alkaessaan värähtelemään tietyllä taajuudella, ne koskettivat laukaisu viritelmään saaden pommin räjähtämään. Vielä suurempi ihme oli, kun joku älysi, että ääniraudat alkoivat väristä, kun soitettiin Säkkijärven polkkaa. Siitä kun pommi saapui laboratorioon ja kun ratkaisu keksitiin, kului kolme päivää. Se ole mestarillien suoritus. Seuraavina päivinä Viipurissa soitettiin suurilla monitooriella vahvistettuna Säkkijärven pokkaa tauotta.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *