Masennus aiheutuu menneisyyden ikävistä kokemuksista ja tarumoista, joista ihmismieli ei pääse eroon, vaan ne oireilevat erilaisina pahanolon tunteina ja jopa käytöksinä. Jos terapia ei tehoa, voi tehdä päänsä kanssa sopimuksen, ettei sille osastolle palata. Ahdistuneisuus taas kohdistuu tuulevaan. Kohteena voi olla suuren ja epämääräisen pelkotilan aiheuttama jatkuva huoli ja pelko siitä, mitä itselle, lähiomaiselle tai ympäristölle tapahtuu. Tällöin parhaassa tapauksessa henkilö voi itse tai yhdessä läheisensä kanssa pohtia, mistä ahdistus tarkasti ottaen johtuu ja onko sen itse aiheuttanut. Johtukoon se mistä tahansa, tärkeää on selvittää polku, mitä kautta henkilö on joutunut ahdistuslilaan. Yleensä löytyy tosia tai kuvitteellisia juonia, joita henkilö kokee pelottaviksi ja joiden kautta on syntynyt mieleen tapahtumaketju pahan asian sattumisesta omalle kohdalle. Tärkeää on, että karsitaan pois seikat, joihin ei voi itse tai lähiympäristö vaikuttaa ja tämän perusteella hyväksytään, mitä eteen tulee. Tällainen oman pään selvittäminen, vaikka todetaan, ettei asiaan voi vaikuttaa, saattaa antaa mielenrauhaa. Jos itse voi vaikuttaa ahdistusta tuottavaan pelkotilaan, niin silloin olisi hyvä tehdä ainakin omaan päähän suunnitelma, miten etenee, mutta kuitenkin niin, että vaadittavat ponnistuksen ovat realistisista. Muutoin voi turhautua ja ahdistua lisää. Jos kokee, ettei itse ja lähiympäristö voi vaikuttaa, voi liittyä järjestöön, joka tekee työtä itseään häiritsevän ja ahdistavan seikan lopettamiseksi tai lieventämiseksi. Jos ahdistus on yleistä kokonaisvaltaista pahaolon tunnetta, ensimmäisen pitää selvittää johtuuko se menneisyydestä. Tällöin saatetaan palata lähelle tai kokonaan masennuksen urille. Tähän taas on omat keinonsa, jossa terapiaistunnoilla ei ole mitätöntä roolia. Jos se ei johdu menneisyydestä, pitää palata keinoihin, jolla ahdistusta hoidetaan.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti